Inkerinsuomalaiset on pidettävä mukana Stalinin suomalaisuhreja koskevassa tutkimuksessa - Mielipide | HS.fi

Inkerinsuomalaiset on pidettävä mukana Stalinin suomalaisuhreja koskevassa tutkimuksessa

Tuntuu erikoiselta, että tragedian uhreista rajattaisiin valtaosa pois.

4.12.2020 2:00

On arvokasta, että valtioneuvoston kanslia rahoittaa Stalinin suomalaisuhreja käsittelevän tutkimuksen Kansallisarkiston toteuttamana. Tutkimusta tuloksineen ovat odottaneet myös uhrien omaiset.

Huolestuttavaa on, että tutkimuksen rajaus on käymässä liian kapeaksi. Inkeriläisten kerrottiin rajautuvan todennäköisesti tutkimuksesta pois (HS 29.11.). Syyksi on kerrottu se, että inkeriläisiä on niin paljon: 160 000 ihmistä. Eli valtaosa kaikista Stalinin suomalaisuhreista. Syyksi on mainittu myös haasteita tietokannan toteuttamisessa.

Tutkimuksen pääkohteiksi ovat valikoitumassa pelkästään Suomen sisällissodan myötä Venäjälle siirtyneet punapakolaiset, 1920-luvulla ja 1930-luvulla Neuvostoliittoon muuttaneet amerikan- ja kanadansuomalaiset sekä 1930-luvun loikkarit, yhteensä noin 40 000 ihmistä.

Inkerinsuomalaiset ja muut Neuvostoliiton suomalaiset kokivat vainoa siksi, että heidän neuvostopasseihinsa oli merkitty kansallisuudeksi ”suomalainen”. Merkinnän perusteella heitä vainottiin ja karkotettiin erityisesti vuosien 1935–1937 ja 1942 aikana. He jakoivat suomalaisuutensa vuoksi samat vankilat, karkotusjunat, vankileirit ja joukkohaudat.

Tuntuu erikoiselta, että tragedian uhreista rajattaisiin valtaosa pois. Erottelun keinotekoisuuden ja hankkeen harvinaisuuden vuoksi on myös vaikeaa tyytyä suunnitelmiin inkeriläisten erillistutkimuksista. Tämä lähihistoriamme kipukohta olisi parempi käsitellä kerralla kokonaisuutena.

Vielä kipeämpää rajauksessa on sen yhdistyminen inkeriläisten yhä kohtaamiin ennakkoluuloihin ja suomalaisuuden kapeaan määrittelyyn. Ovatko suomalaisuutensa vuoksi Stalinin vainoamat inkerinsuomalaiset osa Suomen historiaa vai eivät? Rajoittuuko suomalaisuus Suomen valtion rajoihin vai olisiko aika nähdä, että kansan kokonaisuus on laajempi?

Kysymys ei ole pelkästään akateeminen. Suomessa asuu nyt noin 50 000–70 000 inkerinsuomalaisten vainojen uhria ja uhrien sukulaista. Monet heistä ovat syntyneet Suomessa, useimmilla on Suomen kansalaisuus. Kaikilla on suvussaan kokemuksia Stalinin vainoista. Juuri siksi Stalinin suomalaisuhrien tutkimushanke on heille, meille, niin merkittävä.

Riittävässä laajuudessa toteutettuna hankkeella on ainutlaatuinen mahdollisuus piirtää Stalinin suomalaisuhreista aikalaisten kokemusta vastaava kokonaiskuva. Kokonaisuuden toteutuksen tulee olla uhreja edustava. On tärkeää, että inkerinsuomalaiset ovat siinä mukana.

Lea Pakkanen

toimittaja, tietokirjailija, Kansallismuseon Inkeriläiset-näyttelyn käsikirjoittaja

Reijo Rautajoki

puheenjohtaja, Suomen Akateeminen Inkeri-Seura ry

Juhani Valo

puheenjohtaja, Suomen Inkeri-liitto ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide