Pandemia on suomalaisen sisun ja kalsarikännien kulta-aikaa - Mielipide | HS.fi

Pandemia on suomalaisen sisun ja kalsarikännien kulta-aikaa

Pohjoismaiden kulttuurien erikoisuuksia ihmetellään säännöllisesti maailmalla. Suomalaiset kulttuuri-ilmiöt on kuin rakennettu kriisejä varten

8.12.2020 2:00 | Päivitetty 8.12.2020 7:33

Ruotsalaisilla on oma sanansa jouluun valmistautumiselle ja hiljentymiselle, julmys.

Ensimmäisenä adventtina ilta­päivä­lehti Afton­bladet käynnisti verkko­sivuillaan hetki hetkeltä -seurannan, johon lukijat saivat lähettää kuvia omista julmys-valmisteluistaan. Tähän nimellä pandemipynt kulkevaan seurantaan virtasi hengästyttävällä tahdilla kuvia pipar­kakku­taloista, joulu­kuusista ja joulu­asetelmista.

Julmys-sanan loppuosa mys on yksi ruotsalaisen kulttuurin kulmakivistä, josta on jalostunut vientituote ja brändi sopusuhtaista elämää kuvaavan lagomin rinnalle. Kodikkuutta ja viihtyisyyttä tarkoittavasta mysigt-sanasta johdettu mys kuvaa kiireettömyyttä ja lämmintä, tunnelmallista nautiskelua. Ruotsinsuomalaiset saattavat puhua myyssista tai myyssaamisesta.

Tanskassa vastaavaa kutsutaan hyggeksi. Hygge toimii myös Norjassa, mutta siellä käytetympi ilmaus on koselig.

Nämä pohjoismaiset ihmeellisyydet nousevat säännöllisesti esiin kansainvälisessä mediassa. Viimeksi marraskuussa, jolloin The New York Times otsikoi juttunsa tyyliin: Unohda hygge, nyt tulee mys.

Suomi on osallistunut pohjoismaiseen kulttuuri-ilotteluun esittelemällä maailmalle sisun, jolla pusketaan läpi harmaan kiven, ja kalsarikännit, joilla pusketaan läpi harmaan. Pohjoismaisista verrokeista suomalaisten ideat poikkeavat muun muassa siten, että sisuun ja kalsarikänneihin ei liity ajatusta täydellisestä idyllistä, joka olisi instagrammattavissa maailman nähtäväksi.

Kalsarikänneistä ei ole tietääkseni käynnistetty iltapäivälehtien hetki hetkeltä -seurantoja. Ehkei pitäisikään.

Naapurimaiden kotoisan takanleimutuksen rinnalla nämä suomalaiset kulttuuri-ilmiöt on kuin rakennettu kriisejä varten. Toki kalsarikännit voivat myös itsessään kääntyä kriisiksi.

Koronakaranteenien vuonna kalsari­kännit ovat taas nousseet uudelle kierrokselle maailmalla ja saavuttaneet paljon huomiota. Niin kuin Suomen – ainakin toistaiseksi – jatkunut menestys korona­viruksen vastaisessa kamppailussa. Ruotsissa huomiota on saanut etenkin tutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat sietäneet koronarajoituksia EU-kansalaisista parhaiten. Osan elämänlaatu oli jopa parantunut.

Vaikka tässä vuoden päätteeksi alkaisi jo pikku hiljaa kaivata vähän myyssaamista, pandemia on kalsarikännien ja sisun kulta-aikaa.

Nautitaan sitten, perkele.

Kirjoittaja on HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide