Koronaviruspandemia levittää myös nälkää eri puolilla maailmaa - Mielipide | HS.fi

Koronaviruspandemia levittää myös nälkää eri puolilla maailmaa

Pandemia on vaikeuttanut ruoan tuotantoa ja jalostusta, katkaissut toimitusketjuja ja vienyt elannon miljoonilta kotitalouksilta,

9.12.2020 2:00

Nälän poistaminen on yksi viisi vuotta sitten asetetuista YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Se on edistynyt tavoitteista hitaimmin.

Noin 60 prosenttia maailman nälkäisistä elää keskellä sotaa tai konfliktia. Esimerkiksi Jemenissä, Syyriassa, Afganistanissa, Etelä-Sudanissa ja ­Myanmarissa ruoka on pahimmillaan vallankäytön ja sodankäynnin väline.

Nälkä on arkipäivää sadoille miljoonille ihmisille myös rauhan aikana. Nälkää aiheuttavat erityisesti köyhyys, ilmastonmuutos, naisten ja vähemmistöjen syrjintä, ympäristön tilan heikkeneminen ja riittämättömät investoinnit maatalouteen.

Koronaviruspandemia on syventänyt nälkäkriisiä. Pandemia on vaikeuttanut ruoan tuotantoa ja jalostusta, katkaissut toimitusketjuja ja vienyt elannon miljoonilta kotitalouksilta.

Maailmassa nälästä kärsii noin 690 miljoonaa ihmistä. Pandemian seurauksena akuutista aliravitsemuksesta kärsivien määrä voi nousta 149 miljoonasta peräti 270 miljoonaan ihmiseen.

Nälästä voikin tulla uusi tappava aalto, joka leviää pandemian tavoin. Koronavirus on vaatinut jo noin puolentoista miljoonan ihmisen hengen, mutta nälän ja aliravitsemuksen seurauksena uhriluku voi vielä moninkertaistua. Nälän leviäminen voi myös ­aiheuttaa levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia, joiden vaikutukset ulottuvat Eurooppaankin.

Tämä voidaan estää, mutta se vaatii nopeaa ja määrätietoista toimintaa. Kaikki maat on saatava noudattamaan YK:n pääsihteerin vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta.

Rauhan edistäminen vähentää nälkää mutta auttaa myös hillitsemään pakolaisuutta ja sen mukanaan tuomia haasteita. Ruokajärjestelmien ­ongelmiin on puututtava globaalisti, alueellisesti ja paikallisesti.

Syksyllä 2021 järjestetään YK:n huippukokous, jonka aiheena on maailman ruokajärjestelmä. Kokouksessa yritetään luoda periaatteet, joilla lisätään ruokajärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja kykyä tukea kestävää kehitystä – sekä voittaa nälkä.

Maailman kaikkein haavoittuvimmille alueille tarvitaan nopeasti rahoitusta niin kestävään maataloustuotantoon, koulutukseen kuin sosiaaliturvaankin. Ruoantuotannossa on painotettava kestävää kehitystä ja vä­hennettävä tuotannon ilmastovaiku­tuksia.

Kriisien, myös nälänhädän, ennaltaehkäisy on paljon halvempaa kuin kriiseihin reagoiminen. Yhteiskuntia on tuettava kokonaisvaltaisesti niin, että ne ovat jatkossa vahvempia ja voivat helpommin toipua koronaviruksen kaltaisista šokeista.

Katseet on kohdistettava erityisesti lapsiin – 21 prosenttia maailman lapsista on aliravittuja. Monille lapsille koulussa tarjottava ruoka on päivän ­ainoa ateria, ja viime kevään koulusulkujen aikana 370 miljoonaa lasta jäi vaille kouluruokaa. Maailman ruokaohjelma WFP on tukenut lasten ravitsemusta ja terveyttä poikkeusoloissa tarjoamalla kotiin vietäviä aterioita, ruokakuponkeja ja käteisapua.

Suomi on aikoinaan noussut köyhyydestä osin kouluruokailun avulla. Kouluruokailu aloitettiin jo 1940-luvulla, sodan aikana, tukemaan lasten ravitsemusta ja terveyttä. Se loi pohjan lasten yhtäläisille mahdollisuuksille. Nyt Suomi tukee ja edistää kouluruokailua aktiivisesti kehitysmaissa ja humanitaarisissa kriiseissä.

Huomenna torstaina WFP vastaanottaa Nobelin rauhanpalkinnon. WFP ­jakaa kunnian palkinnosta kaikkien suomalaisten kanssa. Suomi on tukenut WFP:tä vuosikymmenien ajan tarjoamalla rahoitusta – tänä vuonna 24,8 miljoonaa euroa – ja strategista ohjausta.

Koronaviruspandemia on opettanut meille empatiaa. Rikkaissakin maissa entistä useammat perheet ovat joutuneet turvautumaan ruoka-apuun. Miljoonat ihmiset ovat havahtuneet siihen, että ruoka ei olekaan itsestäänselvyys. Huoli on sama kuin köyhimpien maiden nälkäisillä.

Toivottavasti tämä vaikea tilanne lisää kansainvälistä solidaarisuutta, ja onnistumme vihdoin tavoitteessamme poistaa nälkä maailmasta.

David Beasley ja Ville Skinnari

Beasley on Maailman ruokaohjelman pääjohtaja. Skinnari on kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri (sd).

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide