Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet tulevat käden ulottuville - Mielipide | HS.fi

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet tulevat käden ulottuville

Viidessä vuodessa ilmastotyössä on otettu huomattavia edistysaskelia. Trumpin ja pandemian jälkeen tahtia pitää kiihdyttää.

12.12.2020 2:00

Pariisin ilmastosopimus oli solmimishetkellään tasan viisi vuotta sitten monella tapaa historiallinen saavutus, osoitus kansainvälisen yhteistyön voimasta. Kaikki maailman maat sitoutuivat ensimmäistä kertaa rajoittamaan päästöjään. Samalla valtiot kiinnittyivät kunnianhimoiseen tavoitteeseen: pitää ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahdessa tai jopa vain puolessatoista asteessa.

Sittemmin ilmastopolitiikkaa on koeteltu ankarasti. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump alkoi ajaa maansa ilmastotyötä määrätietoisesti alas ja veti samalla Yhdysvallat pois Pariisin sopimuksesta. Tänä vuonna koronaviruspandemia on runnellut ihmisiä, yrityksiä ja kansantalouksia ennennäkemättömällä tavalla.

Pariisin sopimuksen viisivuotisjuhlia voidaan silti viettää toiveikkaasti. Ilmastopolitiikan mannerlaatat ovat selvästi liikkuneet, ja ilmastotoimien takana on koko ajan laajempi rintama.

Aiemmin ilmastoneuvotteluissa näkynyt syvä jako teollisuus- ja kehitysmaiden välillä on lieventynyt, eikä ilmastotoimien taakanjaosta enää kiistellä tällä akselilla entiseen tapaan.

Muu maailma ei lamaantunut, vaikka Yhdysvallat jäi pois kansainvälisestä ilmastoyhteistyöstä. Päinvastoin, Euroopan unioni otti johtajuuden itselleen. Syyskuussa Kiina, maailman suurin saastuttaja, kohahdutti ilmoittamalla ennennäkemättömän suuresta päästövähennystavoitteesta: Kiina aikoo hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä.

Jo tähän mennessä hiilineutraaliuteen ovat EU:n ja Kiinan ohella sitoutuneet muun muassa Japani, Etelä-Korea ja Etelä-Afrikka. Ensi vuonna Yhdysvaltojen odotetaan uuden presidenttinsä Joe Bidenin johdolla liittyvän joukkoon. Valtiot kilpailevat ilmastotoimissa keskenään teknologisen ja taloudellisen edelläkävijän paikasta.

Valtiot eivät enää istu neuvottelupöydissä yksin. Viiden viime vuoden aikana tuhannet kaupungit, osavaltiot, yritykset ja sijoittajat ympäri maailmaa ovat oma-aloitteisesti kirittäneet valtioita vahvempiin toimiin.

Esimerkiksi maastopalojen ja ankarien helteiden runtelemassa Australiassa maan kaikki alueet ovat jo asettaneet hiilineutraaliustavoitteen, vaikka Australian hallitus haraa yhä vastaan.

Puhtaan teknologian kustannukset ovat romahtaneet. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan aurinkoenergia on jo halvin sähkön­tuotantomuoto koko ihmiskunnan historiassa.

Sähköautot ja lämpöpumput ovat yhä useammalle kuluttajalle paitsi vähäpäästöinen myös edullinen valinta. Teollisuuden vetyteknologiassa ja kasviperäisessä proteiinintuotannossa kustannukset ovat selvästi pienenemässä. Päästöttömät ratkaisut ovat kannattava investointi, hyvää liiketoimintaa ja talouden suurin kasvumahdollisuus.

Valtioiden nykyiset hiilineutraaliustavoitteet voisivat toteutuessaan rajoittaa ilmaston lämpenemisen jo varsin lähelle kahta astetta. Kipeästi kaivatuista hyvistä uutisista huolimatta ilmastokriisiä ei ole silti vielä selätetty.

Kaikki maat on saatava hiilineutraaliustavoitteiden taakse. EU:n pitää taivutella vielä vastahakoisia maita, kuten Venäjää, Brasiliaa ja Australiaa. Suuri osa monien Eurooppaan tulevien tuontituotteiden päästöistä syntyy EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi Brasiliassa Amazonin metsäkato on kasvanut huolestuttaviin ennätyksiin.

Pitkän aikavälin tavoitteet tarvitsevat tuekseen välittömiä ja mittavia toimia päästöjen vähentämiseksi tässä ja nyt. Suomenkin pitää jatkaa määrätietoista marssia kohti hiilineutraaliutta. Hyviä eväitä saadaan elinkeinoelämän laatimista hiilineutraaliustiekartoista. Niissä piirretään selkeä kuva vaadittavista investoinneista, osaamistarpeista ja tutkimus- ja kehityspanoksista.

Koronavirusajan taantumaan tarjottu elvytys avaa mahdollisuuden kiihdyttää kestävämmän talouden rakentamista ja uusien työpaikkojen luomista. Veronmaksajien eurot on ohjattava tehokkaasti hiilineutraalin kiertotalouden rakentamiseen, ei vanhan talouden pönkittämiseen.

Matti Kahra ja Oras Tynkkynen

Kahra on johtava asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitossa. Tynkkynen on vanhempi neuvonantaja Sitrassa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide