Ajatus siitä, että slummien lapset olisivat pandemiassa viimeisinä pystyssä, on myytti - Mielipide | HS.fi

Ajatus siitä, että slummien lapset olisivat pandemiassa viimeisinä pystyssä, on myytti

Heikoimmat ovat pelinappuloita myös kulkutaudin levitessä.

14.12.2020 2:00

”Jos maailmaan iskee joku globaali kulkutauti, viimeisinä pystyssä ovat São Paulon katulapset. Heidän immuuni­systeeminsä ovat varmasti maailman parhaat.”

Ajatus tuli vastaan vuosia ennen koronaviruspandemiaa, erään aivan toisia koskeneen haastattelun yhteydessä. Vaikka haastateltava ei ollut epidemiologi, tykästyin ajatukseen heti. Se kuulosti järkevältä ja käänsi hauskasti päälaelleen sen, kuka lopulta maan perii.

Muistan törmänneeni ajatukseen aina silloin tällöin myöhemminkin. Syksyllä sillä on koetettu selittää sitäkin, etteivät Afrikan koronavirusluvut ole niin hurjia kuin pelättiin.

Ajatuksessa on vain yksi ongelma. Se ei pidä paikkaansa. Vaikka karaistunut immuunipuolustus sinänsä voi antaa pientä lisäsuojaa, ei sen merkitys täysin uutta virusta vastaan ole merkittävä, arvioi Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Hieman parempi immuunijärjestelmä ei paljon vaakakupissa paina, jos elää olosuhteissa, joissa puhdasta vettä ei saa hanasta, kotitaloudet ovat suuria ja asutus on tiheää. Puhtaita maskeja on vaikea saada, eikä testaaminen toimi samaan tyyliin kuin meillä, muusta sairaanhoidosta puhumattakaan.

Todellisuudessa Brasilian pandemiakuolleisuus on ollut köyhien joukossa suurempaa kuin rikkaiden.

Päälle tulevat vielä taloudelliset vaikutukset. Brasiliassa talouden arvioidaan vuonna 2020 supistuvan 5–6 prosenttia. Kovimmin lama iskee aina niihin, joilla on vähiten. Köyhien alueiden vesijohdot ja viemäröinti ovat jo nyt surkealla tolalla, eikä tilanne varmasti helpota lähitulevaisuudessa.

Pandemia aiheuttaa myös paljon työttömyyttä. Köyhien naisien yleisimpiä ammatteja ovat olleet kodinhoitotyöt. Nyt rikkaat eivät uskalla päästä köyhiä koteihinsa.

Sitten on vielä kiista, jota São Paulossakin käydään parasta aikaa rokotteista. Osavaltion kuvernööri João Doria on luvannut aloittaa covid-19-rokotukset tammikuussa. Rokotuksiin tarvitaan kuitenkin viranomaislupa, sillä osavaltio on tilannut rokotteet suoraan Kiinasta. Sen saaminen ei ole läpihuutojuttu, sillä presidentti Jair Bolsonaro haluaisi tilata rokotteen länsimaista.

Syyn on arvioitu olevan myös sisäpoliittinen. Dorian uskotaan haastavan Bolsonaron vuoden 2022 presidentinvaalissa.

Pelinappulaksi tässäkin joutuvat heikoimmassa asemassa olevat. Siinä ei vastustuskyky paljon auta.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien tiedetoimittaja.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide