EU:n kompromissi sai oikeusvaltiorikkurit antautumaan - Mielipide | HS.fi

EU:n kompromissi sai oikeusvaltiorikkurit antautumaan

Artikla 263 takaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden tarkistuttaa EU-lainsäädännön lainmukaisuus tuomioistuimessa kahden kuukauden sisällä sen voimaan tulemisesta.

16.12.2020 2:00

Helsingin Sanomat esitti pääkirjoituksessaan (12.12.) poikkeavan analyysin EU:n huippukokouksesta. Kirjoituksen mukaan ”EU:n kompromissin häviäjä on oikeusvaltio”. Asian tärkeyden vuoksi tekstin peruslähtökohtaa ja muutamaa asiavirhettä on oikaistava.

EU:n huippukokous eli Eurooppa-neuvosto ei voi EU:n perussopimuksen mukaan yksipuolisesti puuttua EU:n parlamentin ja EU:n neuvoston yhdessä neuvottelemaan ja hyväksymään lainsäädäntöön.

Näin ei käynyt tälläkään kertaa, vaan kaikki oikeusvaltio­periaatteeseen ja EU:n rahoitukseen tehdyt kytkennät on päätetty jo 5. marraskuuta päättyneissä neuvotteluissa neuvoston ja parlamentin kesken. Tältä osin pääkirjoituksen peruslähtökohta on virheellinen: huippukokouksella ei ollut juridista mahdollisuuttakaan heikentää asetusta. Neuvoteltuun lakitekstiin ei koskettu, vaan huippukokous päätyi laatimaan uuden julistuksellisen lisäpöytäkirjan.

Pääkirjoituksen mukaan kompromissin keskeinen heikennys oli se, että jäsenmaiden on mahdollista hakea mekanismia koskevalle lakitekstille EU-tuomioistuimen arvio, mikä hidastaisi mekanismin käyttöönottoa.

Tämä mahdollisuus taas ei ole seurausta Eurooppa-neuvoston julkilausumasta vaan suoraan perussopimuksen artiklasta 263, joka takaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden tarkistuttaa EU-lainsäädännön lainmukaisuus tuomioistuimessa kahden kuukauden sisällä sen voimaan tulemisesta. Toisin sanoen julkilausumasta huolimatta lakiteksti olisi mitä todennäköisimmin käsitelty EU-tuomioistuimessa.

Mitä tulee arvioon käyttöönoton hidastumisesta, lainsäätäjillä on jo tiedossa, että tuomioistuin tulee asettamaan Unkarin ja Puolan tekemän tarkistuspyynnön ensisijaiseksi työkseen. On hyvä syy olettaa, että tämä ei kestä muutamaa kuukautta pidempään (vrt. EUT-päätös brexitistä, tapaus ”Wightman” C-621/18). Sekin tiedetään, että päätöksen jälkeen budjetin oikeusvaltioperiaatteeseen sitovaa asetusta sovelletaan takautuvasti heti 1.1.2021 alkaen.

Näin ollen pääkirjoituksessa esitetty ennenaikainen arvio siitä, kuinka ”kokouksesta marssi ulos Unkarin pääministeri Viktor Orbán, jonka kiristys onnistui”, perustui virheelliseen faktapohjaan. Tämä arvio, ironista kyllä, on täsmälleen se, josta oikeusvaltion heikentäjät niin Suomessa kuin muuallakin Euroopan unionissa riemuitsevat.

Petri Sarvamaa

EU:n oikeusvaltioperiaatteen budjettiin kytkevän asetuksen pääneuvottelija, Euroopan parlamentin jäsen (kok)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide