Kiinan nousu voi ajaa EU:ta vastentahtoiseen protektionismiin - Mielipide | HS.fi

Kiinan nousu voi ajaa EU:ta vastentahtoiseen protektionismiin

Ellei Euroopan unioni pysty vastaamaan Kiinan kilpailuun maailmanmarkkinoilla, saattaa syntyä Suomelle haitallinen kierre.

18.12.2020 2:00 | Päivitetty 18.12.2020 7:09

Koronavirus­pandemian takia aloitettu elvytys on vauhdissa ympäri maailmaa, mutta rahojen käytössä on suuria eroja maiden välillä. Monet länsi­maat ovat keskittyneet pitämään yritykset hengissä ja kuluttajien tulo­tason vakaana, kun taas Kiina on epidemian jälkeen puskenut talouttaan liikkeelle pitkälti investointien voimalla.

Myös Euroopan unioni voi lisätä investointien painoarvoa suuntaamalla yhteisen elvytysrahaston varat tukemaan tulevaa talouskasvua. Näin EU vastaisi Kiinasta tulevaan kilpailuun, joka jatkossa kohdistuu yhä enemmän korkean teknologian aloille.

Perinteisten infrastruktuuriin tehtävien investointien ohella Kiinan yhtenä painopisteenä ovat olleet tulevaisuuden alat, kuten 5g-verkot. Niiden rakentamisessa Kiina aikoo lyödä kilpailijamaat laudalta. Kiinassa on pian jopa 700 000 tukiasemaa, ja valtaosa kaikista maailman 5g-verkkojen käyttäjistä on nykyisin Kiinassa.

Kiina saa tästä muihin maihin verrattuna melkoista kilpailuetua, sillä kattava verkko ja laaja asiakaskunta mahdollistavat uusien sovellusten kehittämisen 5g:n ympärille. EU lähtee kisaan huomattavalta takamatkalta, sillä panostukset 5g-verkkojen rakentamiseen ovat käynnistyneet unionin alueella hitaammin kuin Kiinassa.

Sitä paitsi 5g-verkkojen ympärille luotavat palvelut ja tuotteet ovat vain yksi esimerkki tulevaisuuden aloista, joihin Kiina nyt panostaa. Kiina tavoittelee johtavaa asemaa useilla tekno­logia-aloilla, kuten datan hyödyntämisessä, koneoppimisessa, valmistavan teollisuuden digitalisoinnissa sekä puolijohdeteollisuudessa. Mielenkiintoisinta kil­pailukyvyn kannalta on, mitä tapahtuu näiden kaikkien in­vestointien yhteisvaikutuksena. Kiinalle avautuu mahdollisuuksia, joista ­Euroopassa voidaan vain haaveilla.

Teknologisen etumatkan ja nopean kehityksen ohella kiinalaisilla yrityksillä on se etu, että ne ovat eurooppalaisiin kilpai­lijoihinsa nähden usein kauppapoliittisesti helpommassa ase­massa. Huolet Kiinan eri muodoissa jakamista yritystuista, erilaisesta tietosuojan tasosta sekä ulkomaisten yritysten toiminnan rajoittamisesta Kiinan markkinoilla ovat lisääntyneet, kun Kiinan rooli maailmantaloudessa on kasvanut ja länsimaisten yritysten teknologinen etumatka on huvennut.

Jos kansainvälinen kilpailu uhkaa merkittävää tai poliittisesti arkaa osaa kotimaisesta tuotannosta, maat ovat historian saatossa usein turvautuneet protektionismiin. Näin myös EU on toiminut kauppasuhteessaan Kiinaan. Esimerkiksi kenkien tuonnin vapauttamista lykättiin 2000-luvulla oman tuotannon suojaamiseksi.

Yksi tulevaisuuden uhkakuvista onkin, että Kiinan nousu teknologian jättiläiseksi ajaa EU:n nurkkaan ja protektionismin tielle, ellei taloudellista kanssakäymistä koeta tasapuoliseksi tai emme kykene vastaamaan Kiinasta tulevaan kilpailuun.

Sanomattakin on selvää, ettei protektionismin nousu olisi Suomen kaltaisten pienten avotalouksien etu.

Tätä vastakkainasettelua vähentäisi, jos Kiina saataisiin uudistamaan talouttaan niin, että pelikenttä tasapuolistuu. Valitettavasti tulokset ovat vuosienkin neuvottelujen jälkeen olleet vähäisiä. Kiina näyttää edelleen jatkavan linjalla, jossa valtio ja kommunis­tinen puolue ovat taloudessa hyvin merkittävässä roolissa. Erityisesti strategiset alat toimivat keskusjohdon ohjauksessa ja jopa suojeluksessa.

Protektionismia on ehkäistävä panostamalla omaan kilpailukykyyn. Suomalaisyritysten näkökulmasta on tärkeää huolehtia koko EU:n laajui­sesta sisämarkkinasta. Suomi ei yksin riitä yritysten koekentäksi teknologia-aloilla, sillä skaalautuvuus on yksi niiden hallitsevista piirteistä.

Koronaviruskriisin keskellä synnytetty EU:n elvytysrahasto on ainutkertainen mahdollisuus kohdistaa varoja tulevaisuuden teknologia-aloihin.

Rahaston varat on saatava ripeästi kohteisiin, jotka rakentavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja turvaavat hyvinvoinnin kehittymisen, vaikka kilpailu maailmanmarkkinoilla käykin yhä tiukemmaksi.

Tuuli Koivu ja Risto Siilasmaa

Koivu on Nordean pääekonomisti Suomessa. Siilasmaa on F-Securen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide