Luonnonsuojelualueita ei saa uhrata akkuhuumassa - Mielipide | HS.fi

Luonnonsuojelualueita ei saa uhrata akkuhuumassa

Natura-alueiden kohtalo ja viimeaikainen EU:n johtama kaivosbuumi huolettavat eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä Arktikselta Välimerelle.

20.12.2020 2:00

Natura 2000 -alueiden verkostolla suojellaan Euroopan unionissa arvokkaita luontotyyppejä ja lajeja. Nyt nämä elintärkeät biodiversiteetin keskittymät ovat uhattuina. Akkumineraalien hyödyntämiseen tähtäävä EU:n raaka-ainepolitiikka on iskenyt silmänsä luonnonsuojelualueisiin. Monikansallisen Anglo Americanin tytäryhtiö Sakatti haluaa taas kairata korvaamattomalla Viiankiaavan Natura-alueella, ja uraaniyhtiö Mawson sai kairausluvan Ylitornion Natura-alueelle.

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Geologian tutkimuskeskus on vuosia tunkenut kairaamaan Käsivarren kaksinkertaiselle Natura-alueelle, joka on samalla saamelaiselle poronhoitokulttuurille elintärkeä. Pelkkä malminetsintä on jo turmiollista Natura-alueilla, ja parhaimpinakin mainostettujen yhtiöiden jäljiltä löytyy toistuvasti öljyllä pilattua maata.

Äskettäin julkaistussa Nature Communications -tiedelehden artikkelissa varoitettiin, että uusiutuvaa energiantuotantoa palvelevalla kaivostoiminnalla on kansallispuistojen ja Natura-alueiden kanssa enemmän päällekkäisyyttä kuin muita materiaaleja tuottavalla kaivostoiminnalla.

EU on mahdollistanut luontodirektiivin uudelleen tulkinnoille julkaistessaan politiikkadokumentin, jonka mukaan kaivannaistoiminta ja Natura-alueet ovat sovitettavissa toisiinsa. Eurooppalainen kaivannaisalan etujärjestö Euromines kiirehti myös julkaisemaan oman oppaansa. Sen mukaan kaivosyhtiöt voivat perustaa projekteja suojelualueille ”haittojen lieventämisen” ja ”uudelleen korvaamisen” nimikkeillä, eli miten aiheutuneet vauriot hoidetaan. Tämä on yksi keino naamioida tuleva kaivostoiminta suojelualueilla.

Kotimaiset esimerkit ovat valmisteilla, eivätkä ne ainakaan toistaiseksi perustu luonnonsuojelulakiin. Tarkoituksena on helpottaa kaivosluvan saamista, kun valtioneuvosto joutuu hakemuksesta ottamaan kantaa Natura-alueen kaivoshankkeeseen.

EU:ssa on myös muodostettu tutkimuskonsortioita helpottamaan pääsyä mineraalivarantoihin. Horisontti 2020 -projekti Minatura 2020:n raportissa todetaan toivottu tilanne eli se, etteivät kriittisten mineraaliraaka-aineiden kohteet ja Natura-alueet olisi konfliktissa, niin kauan kuin kunnallinen maankäytön suunnittelu ohjaa louhintaa. Nykyisessä kaivossektorin sisäisessä keskustelussa käytetäänkin ilmaisua ”luonnon kanssa työskentelemisestä”.

Natura-alueiden kohtalo ja viimeaikainen EU:n johtama kaivosbuumi huolettavat eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä Arktikselta Välimerelle. Espanjassa maan suurin ympäristöliike Ecologistas en Accíon kampanjoi uutta kaivoslakia valmistellessa, että se kieltäisi kaivokset Natura-alueilla.

Suomessa Kansalaisten kaivosvaltuuskunta vaatii malminetsinnän ja kaivostoiminnan kieltämistä kaivoslailla Natura-alueilla ja niihin vaikuttavilla alueilla. Luonnonsuojelualueita ei saa uhrata akkuhuumassa, vaan niitä pitää suojella itseisarvoltaan sekä ilmastotyön vuoksi.

Janne Kumpulainen

Susanna Myllylä

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta

Joám Evans Pim

Montescola Foundation, Espanja

Nik Völker

Mining Watch Portugal, Portugali

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide