Apua pitää antaa nuoren tarpeiden mukaisesti - Mielipide | HS.fi

Apua pitää antaa nuoren tarpeiden mukaisesti

Nuorilähtöisessä palvelujärjestelmässä ei ole kriteereitä tai kynnyksiä avun piiriin pääsemiseksi eikä nuoren tarvitse surffailla ympäriinsä etsiessään oikeaa tahoa ja itselle sopivaa tukea.

22.12.2020 2:00

Viime aikoina esiin on noussut huoli pahoinvoivista nuorista ja nuorten palvelujärjestelmän toimimattomuudesta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ulkopuolelle jäämisen syynä on ongelmien lisäksi avun riittämättömyys tai avun saaminen liian myöhään.

Ratkaisu kuulostaa helpolta. Tarvitaan oikea-aikaisempaa ja kokonaisvaltaista apua. Käytännössä toive on kuitenkin vaikeasti toteutettava, sillä se vaatii monen nykyisen ajatusmallin keikauttamista päälaelleen ja asioiden ajattelemista hallintorakenteiden ja ammattirajojen sijaan nuorilähtöisesti – nuoren tilanteesta ja tarpeista käsin.

Nuorilähtöisessä palvelujärjestelmässä nuoren ei tarvitse tietää, mihin hän apua tarvitsee ja mistä sitä lähtee hakemaan. Tällaisessa palvelujärjestelmässä nuorelta ei vaadita kykyä toimia palvelujärjestelmän vaatimalla tavalla, vaan apua tarjotaan aktiivisesti ja avun hakemiseen rohkaistaan ja kannustetaan.

Avun piiriin pääsemiseksi ei ole kriteereitä tai kynnyksiä, eikä nuoren tarvitse surffailla ympäriinsä etsiessään oikeaa tahoa ja itselle sopivaa tukea. Palveluista tiedotetaan ja niitä markkinoidaan.

Nuorilähtöisessä palvelujärjestelmässä palvelut jalkautuvat ja niitä tarjotaan siellä, missä nuoretkin liikkuvat. Tukea tarjoavat kohtaamisen ammattilaiset, jotka eivät tarjoa valmiita vastauksia, vaan nuori kohdataan tasaveroisena, arvokkaana ja merkityksellisenä oman elämänsä asiantuntijana.

Nuorilähtöisessä palvelujärjestelmässä verkostomainen yhteistyö julkisten palveluiden ja järjestöjen kesken ja välillä toimii, ja yhteisen verkoston palveluketjut toimivat saumattomasti estäen nuorta putoamasta. Tunnistetaan ne tilanteet, kun ehkäisevät palvelut eivät riitä ja tarvitaan vahvempaa tukea. Nuorten hyvinvointia seurataan ja palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa.

Jos halutaan aidosti kehittää nuorten palvelujärjestelmää vastaamaan tarpeisiin, on uudistettava paitsi asiakastyötä myös ennen kaikkea monialaisen yhteistyön rakenteita ja johtamista. Nuorten palveluita on johdettava kokonaisuutena, tietoon perustuen ja yhteisin tavoittein.

Siilomaisen työskentelyn ja kermankuorinnan pitää loppua. Omien suoritteiden sijaan on mitattava yhteisten tavoitteiden mukaan määriteltyjä vaikutuksia. Työnjaon epäselvyydet ja muut kynnykset pitää selvittää, että päästään aidosti nuorilähtöiseen tavoitteelliseen työhön ja toimiviin palvelupolkuihin. Nuorten pallottelun, siirtämisen ja käännyttämisen tulee loppua. Ja ehkä tärkeimpänä, diagnoosi- ja ongelmalähtöisen kohtaamisen on muututtava aidosti nuoren ja hänen kokonaistilanteensa ja tarpeidensa kuuntelemiseen. Tuen on vastattava tarpeisiin ja sitä on saatava viipymättä.

Toimiva nuorilähtöinen palvelujärjestelmä on paitsi inhimillisempi todennäköisesti myös nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi, kun resurssit voidaan kohdentaa oikein ja vältytään ongelmien pitkittymiseltä ja monimutkaistumiselta.

Suureen muutokseen tarvitaan myös rohkeutta tehdä suuria päätöksiä. Ratkaisut eivät ole mahdottomia, jos tahtoa riittää.

Reija Paananen

dosentti, asiantuntija

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide