Helsingin Sanomissa käsiteltiin (6.12.) Helsingin keskustan kehitystä. Elävä kaupunki puhuttelee kaupunkilaisia, ja siinä ovat keskiössä kulttuuri ja vapaa-aika. Tässä mielessä Kallio ja Hakaniemi ovat paljon keskustaa edellä. Sieltä löytyy erikoisliikkeitä, matalan kynnyksen ravintoloita, teattereita ja harrastusmahdollisuuksia.
Hyvin keskeinen ero Kallion ja keskustan välillä on tilojen vuokrataso. Korkean vuokratason tiloissa voidaan tarjota kalliita palveluita ja tavaroita. Kalliiden tavaroiden markkinoilla kilpailu on kovaa, eikä keskusta mitä ilmeisimmin siinä kilpailussa pärjää.
Netti ja kauppakeskukset ovat siihen verrattuna houkuttelevampia, eikä tämä asetelma muutu keskustatunnelin tai muiden yhteyksien myötä.
Keskustaan kyllä pääsee, mutta sinne ei haluta mennä. Tämän pitää muuttua, sillä pääkaupunki tarvitsee elävän keskustan. Senaatintorin jättiterassi houkutteli väkeä kesällä. Kun Kaivopuistossa tai Esplanadilla on elävää musiikkia, ihmiset ovat paikalla. Isoja tapahtumia ei joka päivälle riitä, mutta ei tarvitsekaan. Keskusta voisi myös olla marginaaliryhmien kulttuurin kohtauspaikka esimerkiksi runokahviloiden ja pienimuotoisempien konserttien muodossa.
Kulttuuri kutsuu ihmisiä erikoisliikkeisiin. Netistä voi tilata esineen, mutta ei ostoselämystä. Se elämys ei vain saisi maksaa ihan liikaa.
Keskustan elinvoima ei ole niinkään kuntapäättäjien tekoja vailla. Se on alueen vuokranantajien käsissä. Jos tiloihin halutaan ihmisiä kiinnostavia palveluita, pitää tilojen vuokrien olla näitä palveluita tarjoavien ulottuvilla.
Tuomas Finne
puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto, Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
