Pahimpaan pitää varautua, sillä kriisissä ei voi luottaa poliitikkoon - Mielipide | HS.fi

Pahimpaan pitää varautua, sillä kriisissä ei voi luottaa poliitikkoon

Poliitikon dna:ssa on haluttomuus tehdä ikäviä päätöksiä, ja siksi lainsäädännön ja toimintamallien on oltava valmiina pahan päivän varalle.

31.12.2020 2:00

Taakse jää koronaviruksen rajun leviämisen vuosi ja edessä on viruksen tiukan nujertamisen vuosi.

Elämme yhä keskellä globaalia pandemiaa, eikä testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ketju enää toimi. Virus on muuntunut entistäkin tarttuvammaksi ja tappaa yhä kaikkialla Euroopassa valtavasti ihmisiä, venyttää jaksamista, kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja vahingoittaa taloutta.

Koronaviruksen kanssa eläminen on muuttanut nopeasti yhteiskuntia ja vallankäytön suhteita. Heti pandemian alussa ennakoitiin, että valtion ja julkisen vallan rooli korostuisi. Niin kävikin. Korostui myös pahimpaan varautuminen.

Pandemia sai hallitukset ympäri maailmaa keskittämään itselleen valtaa, ja myös Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki. Rajoja suljettiin. Velkahanat avattiin, jotta yritykset eivät kaatuisi.

Samaan aikaan tiede ja demokratia löivät uudella tavalla kättä, sillä virologeista ja epidemiologeista tuli keskeisiä vaikuttajia. Tiede näytti parhaat puolensa, kun tutkijat eri puolilla maailmaa kehittivät alle vuodessa useita toimivia rokotteita.

Virologit joutuivat myös politikoimaan, sillä poliitikon dna:ssa on haluttomuus tehdä ikäviä päätöksiä. Edes ministerit eivät ole tottuneita eivätkä halukkaita aina ajamaan yleistä etua, vaan poliitikko painottaa jonkin tietyn ryhmän etuja. Virologia ei kuitenkaan aina jättänyt poliitikoille vaihtoehtoja. Tosin politiikkakin usein jyräsi tutkijoiden kannat.

Usein terveyttä enemmän suojeltiin taloutta, vaikka pandemian nopeaa nitistämistäkin voisi pitää parhaana elvytyksensä. Kävi niin, ettei pandemian toista aaltoa saatu varoituksista huolimatta estettyä. Toisaalta ei ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävä arvioida taloutta vaan viruksen käyttäytymistä.

Vastuu ihmisten käyttäytymisestä on enemmän poliitikoilla. Jo pandemian alkuvaiheissa kävi selväksi, että moni janosi hyvin yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, miten toimia.

Toisaalta rajoitukset lietsoivat kapinamieltä. Syntyi uudenlaista kansalaisaktivismia, jolla voi olla syviä seurauksia Suomen kaltaisen luottamusyhteiskunnan kykyyn toimia. Siksi tutkijoiden on jaksettava selittää, miten tiede toimii, ja poliitikkojen, miten päätökset tehdään. Kun tietoa tulee lisää, ymmärrys ja myös päätökset muuttuvat.

Kriisit syventävät eriarvoisuutta, ja myös koronavirus tekee tuhoa epäreilusti. Kielteisiä seurauksia voi tasata, varsinkin, jos niihin on varauduttu. Pandemia opetti, miten tärkeää on strateginen ennakointi. Suomella on siitä hyvin kokemusta, mutta akuutin kriisin jälkeen on taas otettava uusista kokemuksista opiksi.

Pahimpaan varautuminen on selviytymisen edellytys. Varautumista on myös se, että lait ovat valmiina ja toimintavaltuudet on pohdittu ennalta. Virkakoneistossa automaattiohjauksen on mentävä päälle, sillä kriisissä ei voi luottaa poliitikkoihin.

Poliitikkojen olisi ymmärrettävä tieteen tulokset ja tehtävä niistä johtopäätökset, vaikka päätökset olisivat epäsuosittuja. Silti kovin usein poliitikot päättävät niin kuin kovaäänisimmät vaativat. Enemmistökin voi kuitenkin olla väärässä. Paine voi johtaa paitsi vääriin päätöksiin myös siihen, että päätöksiä ei saada tehtyä lainkaan.

Vaarallisinta demokratialle ja yhteiskunnan selviytymiselle on rikkoa kovaäänisimpien vaatimuksesta hiljaisempien oikeuksia. Kun kriisi vyöryy päälle, valmis vastuunjako, lait ja toimintamallit auttavat selviytymään. Pandemian taittamisessa välttämätöntä on myös yhteistyö yli rajojen.

Rokote tuo suojan virukselta ensi vuoden lopulla. Tutkijat varoittavat jojo-efektistä – ilman kovia, nopeita ja koko Euroopan yhteisiä rajoitustoimia edessä on uusia tartunta-aaltoja ja turhia kuolemia.

Tiede on sanonut kantansa, ja on Euroopan maiden johtajien vuoro.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide