Karjalan kieli tulisi nostaa pääaineen asemaan - Mielipide | HS.fi

Karjalan kieli tulisi nostaa pääaineen asemaan

Kahden valtion aatteiden väliin jäänyt Suomen läheisin sukukieli ei ole koskaan saanut virallista asemaa kummallakaan puolen rajaa.

1.1. 15:00

Itä-Suomen yliopisto kertoi 16. joulukuuta, kuinka karjalan kielen elvytystyö siirtyy yliopiston vastuulle vuoden 2021 alusta. Karjalan kielen asema Suomessa on ollut pitkään heikko, jopa kyseenalaistettu. Vasta vuonna 2009 kieli lisättiin Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten joukkoon, mutta virallista vähemmistökielen asemaa karjalalla ei Suomessa vieläkään ole.

Itä-Suomen yliopistolla on nyt mahdollisuus – ja vastuu – edistää karjalan kielen ja karjalaisuuden elpymistä ennennäkemättömillä toimilla.

Karjalan kieltä puhutaan Suomessa ja Karjalan tasavallassa, joista Suomessa puhujamäärä on noin 5 000 ihmistä. Kahden valtion aatteiden väliin jäänyt Suomen läheisin sukukieli ei ole koskaan saanut virallista asemaa kummallakaan puolen rajaa, ja karjalankielisen väestön kokemat evakuoinnit sekä uudelleensijoitukset ovat edelleen vauhdittaneet kielen katoa.

Aloin itse opiskella karjalan kieltä ja kulttuuria sivuaineopintoina vuonna 2016. Halusin oppia enemmän omista juuristani ja hyödyntää kieltä tulevaisuuden toiveammatissani opettajana. Vaikka karjalan opetukselle ei ole kysyntää – edes Pohjois-Karjalassa – pystyisin ehkä livauttamaan väliin ylimääräisen vapaaehtoisen kurssin tai pari pääaineeni opetuksen ohessa.

En opiskele karjalaa työllistyminen edellä. Opiskelen sitä siksi, että haluan tehdä osani kielen elpymisen ja elävän kulttuurin puolesta.

Todellinen elpyminen vaatii pääaineen asemaa ja maisterin tutkinnon mahdollisuutta. Elpyvä kieli tarvitsee infrastruktuuria voidakseen menestyä, ja yksi tärkeimmistä sen osista on kielellä tapahtuva tutkimus- ja asiantuntijatyö.

Tämän lisäksi karjalan kielen maisterit voisivat edelleen edistää kielen elpymistä opetuksen saralla, täyden tutkinnon turvin korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin Suomessa.

Oman kielen korkeakoulututkinto on jo osoittanut valtavan merkityksensä kielen ja kulttuurin elinvoimaisuudelle saamelaiskielten osalta. Nyt on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin myös karjalan kielen tutkinto-oikeuden puolesta.

Pääaineen asema on välttämätön, jotta karjalan kielen ja kulttuurin asema saataisiin turvattua.

Juuso Myller

karjalainen, opiskelija, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen, Joensuu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide