Kotiseudun yhteisöt voivat auttaa maahanmuuttajia juurtumaan - Mielipide | HS.fi

Kotiseudun yhteisöt voivat auttaa maahanmuuttajia juurtumaan

Kohtaamisia syntyy arjessa: päiväkodin portilla, lähikaupassa, koirapuistossa, bussipysäkillä, jalkapallokentällä.

2.1. 2:00

Nuorisoväkivalta ja sitä ruokkiva syrjäytymisen, juurettomuuden ja osattomuuden kierre ovat puhuttaneet viime aikoina. Poliisin tilastoissa maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on korostunut Helsingin ryöstö- ja huumausainerikoksissa. Nyt tarvittaisiinkin toimivia keinoja ottaa erilaisista taustoista tulevat ihmiset mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Yksi parhaista keinoista päästä mukaan oman alueen ja yhteisön piiriin on kansalaistoimintaan osallistuminen. Se ankkuroi ihmisen osaksi yhteisöä ja ympäröivää yhteiskuntaa.

Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksillä sekä asukasyhteisöillä on lisäksi hihassaan verraton valtti: paikallisuus. Asukkaat juurtuvat paikallisen toiminnan kautta, tässä ja nyt. Kohtaamisia syntyy arjessa: päiväkodin portilla, lähikaupassa, koirapuistossa, bussipysäkillä, jalkapallokentällä. Tullaan tutuiksi, kutsutaan mukaan, osallistutaan toimintaan – ja päästään osaksi yhteisöä.

Kotiseututyö tukee juurtumista. Paikalliskulttuurin ja -historian kautta omaa kuntaa tai kaupunginosaa opitaan tuntemaan paremmin, ja tapahtumissa tutustutaan oman alueen ihmisiin. Näin asuinpaikasta voi muotoutua uusi kotiseutu.

Sellainen kansalaistoiminta, jossa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat ja kantaväestöön kuuluvat toimivat yhdessä tasa-arvoisesti, rakentaa luottamusta ja luo yhdistävää sosiaalista pääomaa. Erilaisten kulttuurien toisiaan kunnioittava vuoropuhelu tekee kotoutumisesta kaksisuuntaista, kun myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu.

Lisäksi on huolehdittava kaikkien äänien aidosta kuulemisesta. Pelkkä mukanaolo ei välttämättä edistä kenenkään osallisuuden tunnetta. Kaikkien tulee päästä mukaan kotiseudun ja paikallisyhteisön toimintaan yhdenvertaisesti.

Suomen Kotiseutuliitto tukee osallisuutta vahvistavaa ja moniarvoista kotiseututyötä. Työtä varten on meneillään selvityshanke ”Kenellä on oikeus kotiseutuun?” Teimme syksyllä valtakunnallisen kyselyn kunnille ja kansalaistoimijoille kulttuurisesti moninaisesta kotiseututyöstä. Kyselystä ilmenee, että yli puolet vastaajista pitää kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää työtä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Raportti kyselystä julkaistaan vuoden 2021 alussa.

Kotiseutu-, kaupunginosa- ja asukasyhdistysten voima kannattaa hyödyntää paikallisen hyvinvoinnin rakentamisessa.

Marika Punamäki

Kenellä on oikeus kotiseutuun? -hankkeen koordinaattori

Riitta Vanhatalo

toiminnanjohtaja, Suomen kotiseutuliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide