EU:n ja Yhdysvaltojen kannattaisi perustaa yhteinen ilmastoliittouma - Mielipide | HS.fi

EU:n ja Yhdysvaltojen kannattaisi perustaa yhteinen ilmastoliittouma

Myös Kiina voi olla houkuteltavissa mukaan sopimukseen, jonka ulkopuolelle jääviä maita rangaistaisiin hiilitulleilla.

2.1. 2:00

Yhteisissä ilmastoponnistuksissa on koittanut hetki, jolloin EU:n, Yhdysvaltojen ja ehkä myös Kiinan kannattaisi perustaa ilmastoasioissa maailmanlaajuinen yhteenliittymä.

Tällä vuosisadalla maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet noin kahden prosentin vuosivauhtia. Suunta on jatkunut Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin. Ilmastolupausten lunastaminen on osoittautunut hankalaksi.

Vaikka päästövähennyksistä on maailmanlaajuista hyötyä, vähennyksistä koituvat kustannukset lankeavat pitkälti yksittäisten valtioiden harteille. Näiden kansallisten kulujen vuoksi Yhdysvallat irtautui presidentti Donald Trumpin johdolla Pariisin sopimuksesta. Ihmiskunnan tähänastiset ponnistukset eivät vielä lähellekään riitä torjumaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman katastrofin uhkaa.

Talousnobelisti William Nordhaus on perustellut vakuuttavasti, että ilmastotoimiin liittyvä vapaamatkustaminen saadaan kuriin vain pakolla. Hän on ehdottanut kunnianhimoiset ilmastotoimet yhteisesti käyttöön ottavaa kansainvälistä liittoumaa, ja tuo esitys kannattaa toteuttaa nyt.

Ilmastoliittouma sopisi hiilipäästöille korkean hinnan, joka sitoisi kaikkia jäsenvaltioita. Ulkopuolelle jäävistä maista tuleville tuotteille langetettaisiin rangaistuksenomaisia maksuja.

EU:ssa on ymmärretty, kuinka paljon kauppapolitiikalla voidaan vaikuttaa ilmastopolitiikan onnistumiseen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on vaatinut hiilitulleja runsaspäästöiselle tuonnille EU:n ulkopuolelta. Hiilitulleilla ehkäistäisiin saastuttavan tuotannon siirtymistä kolmansiin maihin, ja malli voidaan toteuttaa Maailman kauppajärjestön WTO:n periaatteita rikkomatta.

EU pitää hiilitulleja tärkeänä ilmastoponnistusten osana, jonka avulla taakanjakoa tasapuolistetaan ja tuotannon karkaamista unionin alueelta ehkäistään.

Trumpin Yhdysvallat olisi pitänyt hiilitulleja kohtuuttomana rangaistuksena, ja Trumpin vaikutusvalta muihin maihin olisi vaikeuttanut EU:n tavoitteiden läpivientiä myös muualla maailmassa. Nyt Yhdysvaltojen vallanvaihdos tarjoaa uuden tilaisuuden. Yhdysvalloissa yhä useammat kannattavat ilmastotoimia, ja maan taloustieteilijät ovat vedonneet yhdessä hiilipäästöjen verottamisen puolesta.

EU:n kannattaakin ehdottaa Joe Bidenille yhteiset hiilitullit säätävän ilmastoliittouman perustamista. Liittouman sisäisessä kaupassa osapuolet soveltaisivat yhdessä kasvihuonekaasupäästöille sovittuja minimihintoja eikä hiilitulleja perittäisi. Järjestely kannustaisi sitoutumaan jäsenyyteen.

Liittouman ulkokauppaan kaikki jäsenet soveltaisivat samaa hiilitullia. Yhteinen ulkotulli torjuisi tuotannon karkaamista liittouman ulkopuolelle ja kannustaisi muitakin maita jäsenyyteen – EU:n ja Yhdysvaltojen talouksien osuus maailman bruttokansantuotteesta on yhä noin 40 prosenttia.

Ilmastoliittouma voisi tarjota vakaan järjestelyn. Jos hiilitullit sovitettaisiin WTO:n sääntöihin, kolmansien maiden kaupalliset vastatoimet eivät olisi mahdollisia. Transatlanttinen kauppa-alue on niin tärkeä kolmansille maille, etteivät ne voisi uskottavasti vastustaa tai uhata liittoumaa.

Vähäpäästöinen tuotanto on halventunut tuntuvasti hintakilpailukykyisen vihreän teknologian ansiosta. Yksinkertainen hiilitullimekanismi voisi taata ilmastoliittouman vakauden. Liittouma toisi EU:n ja Yhdysvaltojen välisen talousyhteistyön päästöjen vastaisen taistelun ytimeen.

Kiinaakin kannattaa houkutella liittouman perustajajäseneksi. Kiinan hallituksen neuvonantajat ovat jo ilmaisseet kannattavansa ilmastoasioissa monenkeskistä lähestymistapaa.

Maailman kolme suurinta taloutta kattava ilmastoliittouma merkitsisi, ettei mikään maa voisi huoletta heittäytyä ilmastoponnistelujen vapaamatkustajaksi. Yhdysvaltojen kannattaisi jopa palkita Kiinan tulo liittoumaan luopumalla valtaosasta Trumpin kiinalaistuotteille asettamista tuontitulleista. Yhdysvaltojen ja Kiinan pattitilanteen laukeaminen palvelisi myös EU:n geopoliittista etua.

Guntram Wolff

Kirjoittaja on brysseliläisen Bruegel-tutkimuskeskuksen johtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide