Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat aikamme suurimpia ongelmia. Toimivia ratkaisuja on kuitenkin löydettävissä.
Kasvatuksessa ja koulutuksessa tilanteeseen on yritetty vastata esimerkiksi erilaisilla hankkeilla, opettajien täydennyskoulutuksella ja hyödyntämällä järjestöjen materiaaleja. Ilmasto- ja ympäristökriisien käsittely ja kestävän kehityksen edistäminen oppilaitoksissa on toistaiseksi kuitenkin ollut vähäistä, vaikka se sisältyy eri asteiden opetussuunnitelmiin.
Ympäristöhaasteet ovat laajoja, joten on hyvä, että kansalliset ja kansainväliset ympäristö- ja koulutuspoliittiset linjaukset vaativat asialle suurempaa painoarvoa. Myös Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on sitouduttu ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Nyt tarvitsemme valtakunnallisen tahtotilan, yhtenäisen hallinnollisen ohjauksen ja laajamittaisen tuen ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen toteuttamiseen käytännössä.
Oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa on jo loistavia esimerkkejä ilmastoraadeista, ympäristökuormituksen pienentämisestä, luontosuhteen lujittamisesta ja oppijoiden osallisuuden kasvattamisesta. Tämä on kuitenkin yhä satunnaista ja perustuu usein aiheen tärkeäksi kokevan opettajan aktiivisuuteen. Järjestöt, kunnat ja kaupungit tekevät parhaansa ollakseen kasvatusalan ammattilaisten tukena, mutta tuki on riittämätöntä.
Vastauksena tarpeeseen laaja joukko ympäristökasvatus- ja opetusalan toimijoita on laatinut esityksen valtakunnalliseksi Kestävä koulu -ohjelmaksi. Sen tavoitteena on juurruttaa kestävän kehityksen tiedot, taidot ja käytännöt osaksi sekä päiväkotien että oppilaitosten toimintakulttuuria ja tuntisisältöjä.
Ohjelma luo kasvatus- ja koulujärjestelmäämme yhtenäisen opinpolun, joka valmistaa oppijat kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja jonka toteuttamiseen opettajilla on valtuutus, motivaatio ja tuki. Opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet muuttuisivat konkretiaksi.
Kestävä koulu -ohjelman tulee olla valtion rahoittama ja Opetushallituksen koordinoima, kuten aiempi hallituksen kärkihanke Liikkuva koulu. Toteutus vaatii poliittisen päätöksen, jotta kestävän kehityksen kysymyksiin ja toimintatapoihin voidaan panostaa sekä varhaiskasvatuksessa että peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
Toimeen on ryhdyttävä nyt. Yhteiskunnan on annettava lapsille ja nuorille mahdollisuus ymmärtää kestävyyden merkitys ja rakentaa elämänsä sen pohjalle. Kyse on lasten, yhteiskunnan ja maapallon tulevaisuudesta.
Sinikka Kunttu
toiminnanjohtaja, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi
Niina Mykrä
toiminnanjohtaja, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto
Lauri Kurvonen
erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Kestävä koulu -työryhmän jäseniä
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
