Kun pienten vauvojen äitien jaksaminen huolettaa, auttaisiko pullomaito? - Mielipide | HS.fi

Kun pienten vauvojen äitien jaksaminen huolettaa, auttaisiko pullomaito?

Synnytyssairaalan ja neuvolakokemusten jälkeen ihmettelen, ettei äitien jaksamisesta kanneta enempää huolta vanhemmille jaettavissa imetysmateriaaleissa.

8.1. 2:00 | Päivitetty 8.1. 7:56

Ennen toisen lapseni syntymää syksyllä sain isäkaveriltani vinkin: ei sitä vastiketta kannata lämmittää, kyllä lapsi tottuu juomaan huoneenlämpöistä.

Kaksi uutta ajatusta yhdessä lauseessa: Lämmitintä ei ehkä tarvita. Vastike on harkinnan arvoinen mahdollisuus.

Tämä olikin sitten harvoja myönteisiä lausuntoja vauvan pulloruokinnasta. Sairaalassa ja neuvolassa täysimetys oli koko ajan vahvasti esillä, ja korvike esitettiin vain varasuunnitelmana, jos imetys ei millään onnistu.

Yhden lapsen kokemuksella tiesimme, että imettäminen käy voimille. Koska halusimme jakaa vanhemmuuden töitä mahdollisimman tasan, etenkin alussa vietin öitä kaksin lapsen kanssa ja annoin pullosta ruokaa. Ystävän kommentti rohkaisi tekemään suosituksista poikkeavan valinnan.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa täysimetystä 4–6 kuukauden ikään ja osittaista imeytystä pidempäänkin. Tutkimukseen perustuva suositus on vahvalla tieteellisellä pohjalla: täysimetys parantaa lapsen ja äidin terveyttä. Lisäksi äidinmaito käy lapsen ainoaksi ravinnoksi, se on halpaa ja varmasti puhdasta.

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus globaalisti on samanlainen. Maailmanlaajuisissa tilastoissa Eurooppa laahaa silti perässä. Yksinkertaistettu kuva maailman imetystilanteesta on, että köyhissä maissa imetetään enemmän. Rikkaissa maissa taas rikkaat imettävät enemmän. Pohjoismaissa imetetään enemmän, kun taas esimerkiksi Irlannissa vain 55 prosenttia lapsista on rintaruokinnassa.

Kuten kaikki henkilökohtaiset asiat myös imettäminen on poliittista. Äidit jaksavat paremmin, kun ei tarvitse huolehtia toimeentulosta tai uran jatkosta. Siihen auttavat kylmä käteinen ja velvoittavat lait. Silti imettäminen nähdään usein äidin vastuulla olevana asiana, johon heitä pitää kannustaa.

Synnytyssairaalan ja neuvolakokemusten jälkeen ihmettelen, ettei äitien jaksamisesta kanneta enempää huolta vanhemmille jaettavissa imetysmateriaaleissa. Kyllähän se uuvuttaa, jos pitää olla hereillä tunnin välein ympäri vuorokauden.

Olisi edes yksi paperi, jossa sanottaisiin ilman rintaruokinnan ensisijaisuuden korostamista, että pullomaito on joissain tapauksissa harkinnan arvoinen – vaikka äidinmaidon rinnalla. Täysimetys on kiistatta tärkeää, mutta koko perheen henkinen hyvinvointi on vauvalle vielä tärkeämpää.

Täysimettämisen sivuvaikutus on se, että äidin vastuu kasvaa muussakin hoitamisessa kuin ruokinnassa. Vaipan vaihdot, vaatteiden vaihto, korvien putsaus ja yleinen viihdyttäminen valuvat helpommin sille, joka koko ajan on lapsen iholla. Isien pitäisi aktiivisesti muistaa hoitaa kaikkea sitä, minkä he voivat hoitaa.

Neuvoloiden ja sairaaloiden materiaalissa voisi olla tasapuolisempaa materiaalia siitä, miten ja milloin isä voisivat tarpeen tullen antaa pullomaitoa – vaikka kylmänä.

Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide