Tammikuisen laihdutusvimman sijasta nyt voisikin päättää, että syö hyvin koko vuoden - Mielipide | HS.fi

Tammikuisen laihdutusvimman sijasta nyt voisikin päättää, että syö hyvin koko vuoden

Suomi on hieno ruokamaa, jossa saa nauttia uusista herkuista kaikkina neljänä vuodenaikana.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 6:35

Pitkään toimittajana työskennelleenä tiedän, että tammikuussa lehdet kehottavat aina laihduttamaan. Vuodenvaihteen juhlinnan jälkeen pitäisi elää niukasti ja saada vyö kireämmälle vaikka paastoamalla.

Mutta nyt, kun kaikki maailmassa on eri tavoin kuin ennen, minä sanon: Tehkää tänä talvena toisin. Syökää hyvin koko alkanut vuosi!

En tietenkään tarkoita päämäärätöntä mässäilyä. Toivoisin vain, että suomalaiset kiinnittäisivät enemmän huomiota siihen, miten monipuolinen ja herkullinen ruokavuosi meitä taas odottaa. Sen seuraamisesta voisi olla hyötyä ja iloa juuri nyt, kun elämä muuten tuntuu nyrjähtäneen paikoiltaan.

Suomea pidetään usein vaatimattomana ruokamaana, mutta sehän ei pidä paikkaansa jo senkään takia, että meillä on neljä vuodenaikaa.

Siksi meillä on erikseen talven, kevään, kesän ja syksyn herkut. Juuri nyt on joulukinkun luusta keitetty vahva liemi keskitalven hernerokkaa varten. Pian tulevat Runebergin torttu, laskiaispullat, blinit ja mateenmäti. Eikä aikaakaan, kun pääsiäinen on ovella sekä itäisine että läntisine ruokaperinteineen.

Keväällä pääsee sitten korvasienimetsään, kesällä marjoja poimimaan. Tulevat myös uudet perunat ja varhaisvihannekset. Kaiken kruunaa sadonkorjuu: saa uutispuuroa, sieniä, rapuja, riistaa, silakoita ja nahkiaisia.

Kaikista näistä saa nauttia.

Makujen taju on ihmiselle suuri onni, johon liittyy muitakin hyvää tekeviä asioita. Jokamiehenoikeuksien myötä Suomessa saa itse kerätä ruokaansa luonnosta; niin ei ole monessa muussa maailmankolkassa. Makuaisti on myös yhteydessä muistoihin, ja siksi ruoan avulla voi halutessaan palata lapsuuteensa. Sekin on terapeuttista.

Ruoka on lisäksi kiinnostava tapa tutkia arjen historiaa. Ajattelin tätä jouluna: jotkin perinneruoat ovat säilyneet (liki) muuttumattomina satoja vuosia. Vanhoihin, köyhempiin aikoihin perustuu sekin, että jouluna syödään paljon. Ennen se tarkoitti, että edes kerran vuodessa sai vatsansa täyteen.

Pandemia-ajan alku innosti monen leipomaan. Talvi ja kevät näyttävät, leviääkö kiinnostus omaehtoiseen ruokaan edelleen. Tuleeko enemmän kotipuutarhureita? Aletaanko pilkkiä, hapattaa, tehdä kotiviiniä?

Toivon niin. Itse hankittu, hyvä ruoka tekee ihmiselle vain hyvää.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide