Sote-esitys ei saa tukea muista Pohjoismaista - Mielipide | HS.fi

Sote-esitys ei saa tukea muista Pohjoismaista

Yhdessäkään muussa Pohjoismaassa ei keskustella sotesta, vaan lähipalveluista ja erityispalveluista.

9.1. 2:00

Palvelujen osalta pohjoismaisessa mallissa on kaksi peruselementtiä: ensinnäkin lähipalvelut lähellä ihmistä ja päätöksentekoa, ja toiseksi erityispalvelujen keskittäminen laadun ja suuruuden ekonomian hyödyntämiseksi.

Tanskassa linjauksena on jo pitkään ollut ”yksi ovi julkisiin palveluihin”. Ei ole Kelaa eikä te-toimistoja, vaan kunnat hoitavat käytännössä kaikki ihmisiä lähellä olevat palvelut työllisyyden hoitoa myöten. Passikin haetaan nykyisin omasta kunnasta. Myös Tanskassa sairaalatointa keskitetään, tavoitteena on noin 20 supersairaalaa.

Ruotsi luopui maakunnista vuoden 2019 alussa. Nyt on 21 kuntalakiin perustuvaa aluetta, jotka vastaavat terveydenhuollosta, ja 290 kuntaa, jotka vastaavat sosiaalipalveluista.

Ruotsin sote-uudistuslinjausten mukaan tarkoituksena on siirtää osa perusterveydenhuollosta jatkossa kuntiin vahvistamaan ikäihmisten palveluja.

Norjassa on meneillään palvelu-uudistus, jonka perusajatus on kuntarakenteen tiivistäminen ja kuntien merkityksen vahvistaminen niin, että myös perusterveydenhuolto olisi kuntien vastuulla. Sairaalatointa on tarkoitus edelleen keskittää.

Mitä pienemmäksi kuntavastuita supistetaan, sitä suuremmaksi tulevat vaatimukset jostain uudesta hallinnosta. Merkillepantavaa on, että yhdessäkään muussa Pohjoismaassa ei keskustella sotesta, vaan on lähipalvelut ja sitten erityispalvelut, Ruotsissa hälso- och sjukvård ja vård och omsorg, eli terveyspalvelut ja hoivapalvelut.

Suomen sote-esitys on siitä erikoinen, ettei sellaisesta ole mitään kokemuksia yhdessäkään Pohjoismaassa eikä muualla sellaista ole edes kaavailuissa. Siksikin johtopäätökset ovat ilmassa leijuvia toiveita ja otaksumia.

Jos mennään ihminen edellä, ensin on katsottava, mikä taho on paras järjestämään mitkäkin palvelut. Sen jälkeen tulee luoda toimijoiden välille kannustimia niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.

Jos taas mennään hallinto edellä, perustetaan uusi hallinto, johon laitetaan mahdollisimman paljon tavaraa uskoen, että saman johdon alla saadaan entistä paremmat hoitoketjut ja toimintaa tehostettua, kun valtio rahoittaa ja ohjaa. Näin toimien otetaan iso askel taaksepäin pohjoismaisesta yhteiskuntamallista, jota useimmat sanovat kannattavansa – ainakin juhlapuheissa.

Reijo Vuorento

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide