EU ei voi jäädä sivustakatsojaksi globaalissa teknologiakamppailussa - Mielipide | HS.fi

EU ei voi jäädä sivustakatsojaksi globaalissa teknologiakamppailussa

Kiina ja Yhdysvallat tavoittelevat molemmat johtajuutta teknologian alalla. Suomen on syytä seurata kilpailua tarkasti.

11.1. 2:00

Kiina on Suomen tärkein kauppakumppani. Tämä selvisi, kun Keskuskauppakamari analysoi Suomen ulkomaankaupan arvoketjuja tullitilastoja syvällisemmin. Suomen onkin tärkeää ymmärtää, mihin Kiinan kehitys on viemässä.

Kiina esittelee seuraavan viisivuotissuunnitelmansa maaliskuussa, ja tiedämme jo, että suuria muutoksia nykyiseen ei ole tulossa. Kiinan sulkeutuminen ja omavaraisuuden tavoittelu jatkuvat. Kiinan kaksi tärkeintä lähivuosien tavoitetta ovat kotimarkkinan kehitys ja omavaraisuuden vahvistaminen. Omavaraisuutta pyritään vahvistamaan erityisesti ruoantuotannossa, energiassa ja teknologiassa.

Kiinan talouskasvu on pitkälti ollut vientivetoista. Huipputeknologia on kuitenkin ala, jossa Kiina on teknologisen etumatkan avulla kilpailukykyinen sekä kuluttaja- että investointihyödykkeissä. Muuten se on menettänyt aiemman johtoasemansa kulutustavaroiden tuotannossa. Tilanne on johtanut siihen, että Kiina on investoinut valtavasti globaaliin teknologiajohtajuuteen. Kiina haluaa olla globaali innovaatiojohtaja sekä teknologiassa että digitaalisissa palveluissa. Tämä on johtanut Yhdysvaltojen kanssa syvään vastakkainasetteluun.

Yksi esimerkki vastakkainasettelusta on kiinalaisen Huawein rajoittaminen ja sulkeminen pois Yhdysvaltain ja monien muiden maiden 5g-verkkojen rakentajana. Sama kehitys on näkyvissä digitaalisissa palveluissa, kun suosituimpien alustojen – ja sitä kautta datan – kotimaasta taistellaan. Tästä esimerkkinä on Yhdysvaltain uhkaus estää kiinalaisen Tiktokin toiminta maassa, ellei sovelluksen Yhdysvaltain-toimintojen enemmistöosakkuutta myydä Yhdysvaltoihin.

Näyttää siltä, että käynnistymässä on suuri globaali taistelu teknologian ekosysteemien välillä. Panoksina ovat digitaalinen infrastruktuuri, digitaaliset palvelut ja alustat. Tavoitteena on infrastruktuurin ja datan omistajuus.

Eurooppa on tässä taistelussa toistaiseksi hukassa ja kahden tulen välissä. Euroopan unioni on pyrkinyt luovimaan säilyttäen suhteet taistelun osapuoliin. Se ei ole välttämättä vastedes mahdollista – erityisesti siksi, että viidestä suurimmasta 5g-verkkojen valmistajasta kaksi suurta on Euroopasta: Nokia ja Ericsson.

Suomella on tässä hegemonioiden taistelussa paljon pelissä. Pelinappuloina olevien verkkolaitteiden ja digitaalisten palveluiden, kuten peliteollisuuden, osuus Suomen taloudesta ja viennistä on poikkeuksellisen suuri.

Suomelle on odotettavissa merkittäviä seurauksia, jos tämä ekosysteemien taistelu pakottaa Suomenkin valitsemaan puolensa. Suomen onkin oltava hereillä ja mietittävä tarkkaan, minkälaiseen ratkaisuun se haluaa esimerkiksi EU:n tässä päätyvän: olemmeko Yhdysvaltojen kelkassa, pyrimmekö pysymään puolueettomina vai yritämmekö rakentaa jotakin eurooppalaista ”kolmatta tietä”?

EU ei voi vain mukautua Kiinan ja Yhdysvaltojen hegemoniaan, vaan sen on päästävä samalle viivalle. Kuinka teknologiajättejä sitten syntyisi Eurooppaan? Ainakaan ei pidä säännellä hengiltä orastavia uusia digitaalisia palveluita ja ekosysteemeitä. Digitaaliset sisämarkkinat vaativat toimiakseen fiksusti säännellyt yhteiset markkinat ilman kansallisia erikoisuuksia.

Hyviä esimerkkejä onnistuneesta sääntelyn purkamisesta ovat matkapuhelinten roamingmaksujen poisto – jonka jälkeen EU:ssa ja Euroopan talousalueella käytetyn datan määrä on yli viisinkertaistunut – sekä asetus datan vapaasta liikkuvuudesta.

Kiinan seuraava viisivuotissuunnitelma, Yhdysvaltojen taistelu hegemoniasta taloudessa ja teknologiassa sekä Euroopan paikka tässä kaikessa ovat niitä megatrendejä, jotka määrittelevät paikkaamme ja yritystemme mahdollisuuksia toimia maailmassa tällä vuosikymmenellä.

Samalla on syytä katsoa myös pidemmälle. Keskuskauppakamarin pitkän aikavälin analyysissa Kiina on 2020-luvun globaali taloudellinen ja teknologinen veturi, mutta Kiinan veto hiipuu vuosikymmenen loppua kohden. Hegemonia on 2030-luvulla tarjolla ehkä Intialle, ja 2040-luku on viimeistään Afrikan globaalin nousun aikaa. Näihinkin on oltava valmiina.

Juho Romakkaniemi

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide