Urheiluseuroissa on iso huoli lasten ja nuorten puolesta - Mielipide | HS.fi

Urheiluseuroissa on iso huoli lasten ja nuorten puolesta

Jos lasten ja nuorten harrastustoiminnan tiukat rajoitukset jatkuvat pitkään, pelkona on, että moni putoaa pois eikä ole enää mukana, kun arki joskus normalisoituu.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä pohtii tällä viikolla, voisiko lasten ja nuorten harrastustoiminta käynnistyä.­

11.1. 15:00

Lasten harrastuksiin liittyvien koronavirusrajoitusten höllentämistä arvioidaan parhaillaan (HS 11.1.). Tämä koskee läheisesti urheiluseurojen toimintaa.

Urheiluseurat saivat kesän ja syksyn aikana taas mahdollisuuden toimintaan koronavirusepidemian ensimmäisen aallon jälkeen. Tämä mahdollisuus käytettiin erinomaisesti. Kaikki seurat ja yhteisöt yli lajirajojen osoittivat vastuullisuutensa ja käyttivät valtavasti resursseja ja aikaa turvallisen toiminnan takaamiseksi. Myös liikuntaan muodostui ”uusi normaali”, johon kaikki sitoutuivat.

Kun epidemia syksyllä kiihtyi, oli rajoituksia taas kiristettävä, ja ymmärrettävästi se koski myös liikuntaa ja urheilua. Toivoin päättäjiltä rohkeutta tehdä porrastettuja ratkaisuja. Kevään jälkeen on ollut aikaa valmistella joustavia malleja käyttöön. Yksittäiset toimijat pyrkivät nostamaan julkiseen keskusteluun liikunnan rajoittamisen vaikutukset yhteiskuntaan terveydellisesti ja sosiaalisesti. Valtion liikuntaneuvosto esitti liikunnan jatkamista tarkentamalla turvallisuusohjeita. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen selvitys puolestaan tuki rajoitusten kohdentamista urheilun osalta aikuisten harrastustoiminnan sisäjoukkuelajeihin.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan valittiin se helpoin päätös: kielletään kaikki. Perusteltiin, että tilanne on vakava ja toimenpiteet sen mukaisia.

Kun nopeasti huomattiin, että rajoitusten suureksi kärsijäksi jää lasten ja nuorten liikkuminen, turhautuminen lisääntyi. Rajoitukset kohdistuivat lähinnä kunnallisiin tiloihin. Jäi epäselväksi, miksi juuri seurat joutuivat valtakunnallisesti suurennuslasin alle. Moni odotti yhteiskunnallista keskustelua, mutta sitä ei juuri syntynyt.

Myös suurin osa liikunnan ja urheilun etujärjestöistä on pitäytynyt varovaisessa linjassa. Mistä se johtuu? Eikö lasten ja nuorten hyvinvointi ole riittävän tärkeä aihe meille? Miksi seurat eivät saaneet mahdollisuutta toimia vastuullisesti rajoitukset huomioiden, kun olivat jo aikaisemminkin osoittaneet siihen pystyvänsä?

Pelkään tästä syntyviä vaikutuksia seurojen toimintaan, joka on mahdollista vain talkoolaisten panoksella. Seurojen elinvoimaisuuden perusta on yhteisöllinen toiminta.

Nyt seurat on ajettu asemaan, jossa ne joutuvat antamaan kasvot muiden tekemille päätöksille ja rajoituksille. Kuinka kauan seurojen talkoolaiset jaksavat tätä, jos rajoituksia ei pian höllennetä? Jos toiminnasta otetaan ilo ja yhteisöllisyys pitkäksi aikaa pois, mitä jatkamisen motiiveja jää jäljelle?

Suurin huoli on harrastuksen lopettavien lasten ja nuorten puolesta. Pelkona on, että tilanteen pitkittyessä yhä useampi joukkueiden jäsen passivoituu ja putoaa toiminnasta pois eikä ole enää mukana, kun arki joskus normalisoituu.

Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Riski isoon hintalappuun yhteiskunnallisesti on siis valtava.

En usko, että siihen on kukaan valmis, joten pyydän kaikkia osallistumaan keskusteluun. Keskustelulla voimme vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että liikunta ja urheilu saavat riittävän huomion ilman politisoitumista ja niihin liittyen tehdään kestäviä päätöksiä. Näin voimme jatkossakin olla ylpeitä yhteisöllisten seurojen jäseniä ja talkoolaisia sekä varmistaa korvaamattoman arvokkaan seuratyön jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.

Antti Saarinen

puheenjohtaja

PuHu Juniorit ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide