Äidille tulee antaa aikaa ja rauhaa imetyksen opetteluun - Mielipide | HS.fi

Äidille tulee antaa aikaa ja rauhaa imetyksen opetteluun

Korvikeruokinnan sijaan puoliso voi auttaa äitiä tekemällä kotitöitä ja laittamalla ruokaa.

13.1. 2:00

Toimituspäällikkö Esa Mäkinen pohdiskeli kirjoituksessaan (HS Merkintöjä 8.1.) imeväisikäisten lasten äitien väsymystä ja vauvan ruokintaa. Hän nosti esiin tärkeän asian äidin tuen tarpeesta.

Haluamme kertoa, miksi pulloruokinta ei ole hyvä keino tukea äidin ja lapsen hyvinvointia, ja mitä pulloruokinnan sijaan voi tehdä.

Varsinkin alussa imetykseen totuttelu vaatii aikaa ja omistautumista. Juuri siksi imettävälle äidille on tärkeää antaa aikaa ja rauhaa imetyksen opetteluun. Äitiä voi tukea monilla muilla tavoilla kuin vauvalle annettavalla korvikeruokinnalla. Puoliso voi huolehtia vauvan ja muiden lasten hoidosta sekä muista kotitöistä, laittaa äidille ruokaa ja mahdollistaa äidille omaa aikaa rentoutumiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Rintamaitoa voi myös lypsää etukäteen jääkaappiin ja pakastaakin. Tämä mahdollistaa vauvan ruokkimisen rintamaidolla esimerkiksi yöllä äidin nukkuessa tai lähtiessä lenkille.

Rintamaidon edut ovat kiistattomat sekä vauvalle että synnyttäneelle. Imetys vähentää tutkitusti lapsen ja äidin lyhyt- ja pitkäaikaista sairastuvuutta. Lisäksi imetys edistää varhaista vuorovaikutusta ja on taloudellista ja ympäristöystävällistä.

Terveydenhuollon käytäntöjen tulee perustua parhaaseen ajantasaiseen tutkimustietoon, minkä vuoksi Suomessa äitejä kannustetaan imettämään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksissa korostetaan vanhempien vuorottelua vauvan hoidossa alusta alkaen. Imetys on melko lyhyt ajanjakso elämässä ja voi tarjota ihania, kiireettömiä ja palkitsevia läheisyyden hetkiä. Pulloruokinnan sijaan perheiden kannattaa pyytää pulmatilanteissa ajoissa tukea lähipiiriltä ja terveydenhuollosta.

Vauvaperheiden tilanteet ovat erilaisia, eikä imetys aina ole mahdollista tai se loppuu ennen vuoden ikää. Siitä ei tarvitse kokea syyllisyyttä. Tällöin alle yksivuotiasta lasta ruokitaan äidinmaidonkorvikkeella kuuden kuukauden ikään ja sen jälkeen vieroitusvalmisteella 6–12 kuukauden iässä. Juuri omalle lapselle sopivista maitomääristä ja myös maisteluannoksista kiinteään ruokaan siirryttäessä saa ohjausta neuvolasta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja THL:n julkaisema Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2019) on saatavissa netistä kolmella kielellä. Suomessa kaikki raskaana olevat saavat neuvolasta Meille tulee vauva -oppaan (2019) tai nettilinkin siihen. Oppaassa kerrotaan asiatietoa lapsen ravitsemuksesta kuten imetyksestä ja pulloruokinnasta sekä sanoitetaan myös se, että puolison on hyvä osallistua vauvan hoitoon alusta alkaen.

Oppaassa painotetaan vanhempien jaksamisen ja vuorottelun merkitystä lapsen hoidossa. Vanhempia kannustetaan vahvistamaan omaa tukiverkostoa hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Vanhempia motivoidaan myös kertomaan neuvolakäynneillä avoimesti tuntemuksistaan ja pyytämään apua, jotta neuvola voi räätälöidä perheeseen tarvittavaa apua.

Vanhemmuus on yhteisön asia eikä kenenkään tarvitse selvitä vanhemmuudessa yksin.

Heli Kuusipalo

Sari Niinistö

erikoistutkijoita

Tuovi Hakulinen

tutkimuspäällikkö

Suvi Virtanen

tutkimusprofessori, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide