Koulut eivät kannusta nuoria riittävästi yhteiskunnalliseen toimintaan - Mielipide | HS.fi

Koulut eivät kannusta nuoria riittävästi yhteiskunnalliseen toimintaan

Oppilaitosten näivettyneet demokraattiset käytänteet ja vähäinen yhteiskunnallinen osallistuminen jättävät Suomen nuoret vaille taitoja ja kokemuksia toimivasta demokratiasta.

14.1. 2:00

Viimeaikaiset Yhdysvaltojen tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka vahvana pidetty demokratia voi halvaantua ja muuttua hauraaksi ja arvaamattomaksi. Uutisoinnissa on onneksi ymmärretty pohtia asiaa myös Suomen kannalta. Käydyssä keskustelussa on pidetty tärkeänä esimerkiksi sananvapauden, oikeusvaltion, medialukutaidon ja demokratian uusiutumisen teemoja.

Länsimaissa demokratian omaksuminen ja vahvistaminen on ollut keskeinen koulujen ja oppilaitosten tehtävä. Koulutuksen kautta vaikutuksen on ajateltu ulottuvan kaikkiin kansalaispiireihin.

Suomessa tätä koulujen keskeistä tehtävää ei ole haluttu nähdä tärkeänä. Pikemminkin on kavennettu nuorten mahdollisuuksia harjaantua demokratiaa kunnioittaviksi päteviksi kansalaisiksi. Kouluista on poistettu kouluneuvostot ja johtokunnat. Yhteiskunnallisia ja demokratian kannalta keskeisiä sisältöjä on karsittu ja opetusta vähennetty.

Suomessa perusasteella opetetaan yhteiskunnallisia oppiaineita OECD:n tilastojen mukaan kaikkein vähiten tilastoiduista maista. Lukiossa kertausluontoisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen häiritsee työskentelyä ja kohdistaa nuorten huomion henkilökohtaiseen selviytymiseen muotopainotteisista kirjoituksista. Se ei kannusta nuoria epäitsekkääseen ja pitkäjänteiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, mikä olisi demokratiakasvatuksen kannalta todella tärkeää ja merkityksellistä.

Oppilaitosten näivettyneet demokraattiset käytänteet ja vähäinen yhteiskunnallinen osallistuminen jättävät Suomen nuoret vaille taitoja ja kokemuksia toimivasta demokratiasta. Ero muihin maihin ja etenkin Pohjoismaihin on merkittävä. Suomen kouluista valmistuneet ikäluokat toistensa jälkeen ovat muodostaneet otollista kasvualustaa populistisille ja uskonnollisille ääriliikkeille, joiden piirissä on valmiutta Yhdysvaltojen esimerkin tavoin tavoitella valtaa kyseenalaisin keinoin.

Helppoa ja yhtä ainoaa tietä demokratian vahvistamiseksi ei ole. Siksi olisi johdonmukaista aloittaa demokratian vahvistaminen oppilaitoksista, jotka ovat julkisen vallan ohjattavissa.

Tietojen ja taitojen lisäksi huomiota tulisi kiinnittää omaksuttaviin käsityksiin, asenteisiin sekä toimintaan ja siitä saataviin kokemuksiin.

Suomessa on perinteisesti rakennettu yhteiskunnan turvallisuutta ulkoista uhkaa silmällä pitäen, ja siihen on oltu valmiita sijoittamaan miljardeja euroja. Olisiko nyt päättäjien aika kiinnittää huomio demokratian kehittämiseen silläkin uhalla, että nykyiset poliitikot saavat kilpailijoikseen nuoria päteviä kansalaisia ja päättäjiä?

Sakari Suutarinen

dosentti, Jyväskylä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide