Monet pienet lentokentät eivät sovellu ammattimaiseen toimintaan - Mielipide | HS.fi

Monet pienet lentokentät eivät sovellu ammattimaiseen toimintaan

Vaikuttaa siltä, ettei liikenne- ja viestintäministeriössä täysin ymmärretä, kuinka vakavassa ahdingossa ilmaliikennetoimiala on.

14.1. 15:00

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström kirjoitti (HS Mielipide 13.1.), kuinka ministeriö on tukenut vaihtoehtoja Malmin lentokentälle. Kirjoituksen perusteella vaikuttaa siltä, ettei ministeriössä täysin ymmärretä, kuinka vakavassa ahdingossa ilmaliikennetoimiala on.

On totta, että ministeriö on myöntänyt yhteensä 5,34 miljoonan euron avustukset Finavian ulkopuoliselle lentokenttäverkostolle. Malmin tilanteeseen ja tarpeeseen nähden kyse on suolarahoista. Ministeriö on itse selvittänyt vuonna 2015, että Malmin korvaavan lentokentän rakentaminen maksaa 27 miljoonaa euroa.

Eduskunta päätti alle kaksi kuukautta sitten 26. marraskuuta pitää edelleen voimassa jo aiemmin asettamansa velvoitteen turvata sijoituspaikka Malmin toiminnoille hyvien yhteyksien päässä. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole eduskunnan mukaan tätä velvoitetta täyttänyt.

Lindström kirjoitti, että useat Malmilla aikaisemmin toimineet ovat jo onnistuneet siirtymään Malmilta muille kentille ja jatkaneet toimintaansa ongelmitta. En tiedä ainuttakaan yhtiötä, jonka osalta tämä pitäisi paikkansa.

Ongelma on nimenomaan ammatillisen yleisilmailun sijoittumisessa. Ammattitoiminta tarvitsee lentokentän, joka standardeiltaan – kiitotievalojen, mittarilähestymisten, kiitotien pituuden, hangaari- ja toimistotilojen sekä talvikunnossapidon osalta – vastaa toiminnan vaatimuksia.

Useimmat pääkaupungin ympärillä sijaitsevat lentokentät ovat tärkeitä verkoston vahvistajina, mutta ne eivät sovellu ammattitoimintaan.

Ilmaliikenne on liikennepolitiikan osana unohtunut lähes kokonaan. Aiemmin on kaiketi ajateltu, että valtiolliset toimijat Finavia ja Finnair huolehtivat kotimaan liikenteestä. Kuten hyvin tiedämme, tämä aika on nyt ohi ja ilmaliikenne tarvitsee Malmin lentokentän tilanteen lisäksi myös kansallisia akuutteja ratkaisuja.

Hyviä ratkaisuja on onneksi olemassa. Tulevaisuuden teknologia mahdollistaa pienten lentokenttien ja ohuiden yhteyksien operoinnin tehokkaammin ja nykyistä paremmalla palvelutasolla. Sähköistymisen myötä ratkaistaan myös ilmaliikenteen ympäristökysymyksiä.

Tehokas, maan kattava lentoliikenneverkosto on erityisesti elinkeinoelämälle ja vientiteollisuudelle elinehto.

Toimiala tarvitsee elpymiseen akuuttia valtion tukea ja eduskunnan asettamien velvoitteiden täyttämistä, samaan tapaan kuin valtio huolehtii tie-, rata- ja meritieverkostoista. Perusinvestointien jälkeen toimialan on tultava omillaan kannattavasti toimeen.

Tämä ei tule olemaan edes vaikeaa, sillä niin suuri murros ja mahdollisuus tulevaisuuden ilmailuteknologia on. Nyt nähdyt lennokit, ilmataksit ja sähkölentokoneet ovat vasta alkua. Suomessa on toimialan huippuosaamista ja tutkimusta, joten tulevaisuuden ilmaliikenne on Suomelle kansallinen mahdollisuus.

Esa Korjula

Redstone Aero oy

Helsinki-East Aerodrome

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide