Yksi tositalvi ei anna aihetta korjata ilmastoennusteita - Mielipide | HS.fi

Yksi tositalvi ei anna aihetta korjata ilmastoennusteita

Vaikka lunta on nyt eteläisessä Suomessa enemmän kuin miesmuistiin, näyttää valitettavan varmalta, että ilmaston lämmetessä postikorttitalvesta tulee pikkuhiljaa uhanalainen.

18.1. 2:00 | Päivitetty 18.1. 6:22

Eletään aika erikoisia talvia. Pariin vuoteen ei ole tarvinnut tehdä lumitöitä juuri lainkaan.

Viime viikon myräkkä muutti kaiken. Kolan varressa sai huhkia kyllästymiseen asti.

Takapihan epävirallinen lumimittari näyttää nyt pitkälti yli puolta metriä. Miesmuisti ei riitä kertomaan, milloin lunta tuli viimeksi näin paljon.

Erikoisesta talvesta kertovat myös Ilmatieteen laitoksen tilastot. Pääkaupunkiseudulla on ollut saman verran lunta viimeksi kymmenen vuotta sitten.

Hankien jatkoksi saatiin vielä paukkupakkaset.

Ennätyksellinen talvisää on käynnistänyt sosiaalisessa mediassa epäilevän porinan. Joidenkin ihmisten mielestä ilmiö todistaa, että ilmastonmuutos on peruttu tai ainakin sen, että sitä kuvaavat ilmastomallit ovat pahasti pielessä.

Yksi tositalvi ei anna aihetta korjata ilmastoennusteita. Säistä puhuttaessa kannattaa muistaa, että paikallinen sää on tyystin eri asia kuin ilmasto.

Näillä leveysasteilla talvien suuri vaihtelu on täysin normaalia. Toisinaan paukkuu pakkanen, toisinaan pukkaa lauhaa. Joskus lunta on sentti, joskus sata.

Viime viikon lumimyräkkä sai lisäpotkua sulasta Suomenlahdesta, joka toimi kosteuden lähteenä lumisateille. Reipas lumentulo sulien vesien äärellä on tuttu ilmiö kaikkialla siellä, missä kylmää ilmaa pääsee lurahtamaan ympäristöään lämpimämpien vesimassojen ylle.

Yksi asia näyttää valitettavan varmalta. Ilmaston lämmetessä postikorttitalvesta tulee pikkuhiljaa uhanalainen eteläisessä Suomessa. Lounaassa joka kolmas talvi jää ehkä tulematta.

Talvien ennakoidaan lämpenevän noin kolme astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Ne lyhenevät, lämpenevät ja muuttuvat sateisemmiksi.

Onneksi talvet eivät ole veljeksiä, eivät tulevaisuudessakaan. Vaikka lumipeite hupenee, etelässäkin nähdään silloin tällöin myös runsaslumisia talvia.

Jos haluaa tuntumaa vuoden 2050 talveen, kannattaa tehdä mielikuvamatka Norrköpingiin. Pääkaupunkiseutu siirtyy ilmastollisesti Keski-Ruotsin tasolle.

Se, kuinka voimakkaasti talvet todellisuudessa lyhentyvät ja leudontuvat, on paljon kiinni kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Jos hiilidioksidipäästöt saadaan aisoihin, muutos jää pienemmäksi.

Kirjoittaja on tiedetoimituksen esimies.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide