Betoni on hiilinielu ja tärkeä osa ilmastoratkaisua - Mielipide | HS.fi

Betoni on hiilinielu ja tärkeä osa ilmastoratkaisua

Koska betonirakennuksia on paljon, niiden kyvyllä sitoa hiilidioksidia on aidosti merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta.

19.1. 2:00

Keskustelua rakentamisen päästöjen vähentämisestä on käyty viime vuosina vilkkaasti niin rakennusalan sisällä kuin laajemmin julkisuudessakin. Tässä keskustelussa betonilla on perinteisesti ollut ”ilmastopahiksen” rooli sementin valmistuksen yhteydessä syntyvien päästöjen takia. Mutta kuinka asian laita oikeastaan on?

Betonirakennusten pitkä elinkaari sekä tuoteteollisuuden aktiivinen, hyviä tuloksia tuonut työ päästöjen leikkaamiseksi ovat jo monelle tuttua asiaa. Vähemmän sen sijaan tiedetään betonin roolista hiilinieluna, vaikka kyseessä on ilmastonäkökulmasta erittäin merkittävä seikka.

Betonirakennukset sitovat itseensä pysyvästi hiilidioksidia siltä osin kuin ne ovat kosketuksissa ilmaan. Tämä johtuu betonin karbonatisoitumisesta: ilmiöstä, jossa sementin valmistuksen yhteydessä kalkkikivestä vapautunutta hiilidioksidia sitoutuu ilmasta takaisin betonipintoihin. Ilmiö itsessään on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta sitä ei ole aiemmin osattu ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä. Sellainen se kuitenkin on, mitä suurimmassa määrin.

Koska betonirakennuksia on paljon, niiden kyvyllä sitoa hiilidioksidia on aidosti merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Mittaluokka selviää rakennusalan markkinoiden tutkimusyritys Forecon oy:n tuoreesta, koko Suomen betonirakenteet kattaneesta analyysista. Kansainvälisestikin katsottuna vakuuttava selvitys on osa Betoniteollisuus ry:n toteuttamaa Co₂ncrete Solution -projektia, jossa selvitetään Suomen betonirakennuskannan merkitystä hiilinieluna.

Betonin sitoma hiilidioksidi saadaan laskettua karbonatisoituneen betonin tilavuudesta, jonka selvittämiseksi Forecon on tutkinut Suomen betonikantaa ja jäsennellyt sen iän sekä altistusolosuhteiden mukaisiin tilavuuksiin ja pinta-aloihin. Foreconin analyysiin pohjautuvien laskelmien perusteella Suomen nykyiseen betonirakennuskantaan on sitoutunut kokonaiset 5,2 megatonnia hiilidioksidia. Vuodessa sementtiteollisuuden päästöistä sitoutuu rakennuskantaan kaikkiaan noin kymmenen prosenttia.

Edellä mainitut lukemat ovat merkittäviä, eikä laskennassa ole edes huomioitu kierrätysbetonin osuutta, joka osaltaan vaikuttanee kokonaisuuteen selvästi. Betoni nimittäin varastoi sitomansa hiilidioksidin pysyvästi eli se ei vapaudu rakennuksen purun jälkeenkään. Päinvastoin: kun betoni murskataan uutta käyttöä varten, sen karbonatisoitumiselle altis pinta-ala kasvaa, minkä vuoksi hiilidioksidin sitoutuminen jatkuu nopeutuen merkittävästi.

Projektimme edetessä luvassa on tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon hiilidioksidia voi sitoutua betonin kierrätyksen avulla ja millaisilla kierrätystavoilla voidaan maksimoida betoniin sitoutuvan hiilidioksidin määrä.

Jo tässä vaiheessa kuitenkin voidaan todeta, että rakentamisen kokonaisuutta katsottaessa betoni on huomattavasti mainettaan parempi materiaali ja tärkeä osa ilmastoratkaisua. Tämän ymmärtämisessä piilee valtava potentiaali. Mitä enemmän aiheesta tiedämme, sen paremmin pystymme hyödyntämään betonin karbonatisoitumisen tarjoamat mahdollisuudet rakentamisen päästöjen vähentämiseksi.

Tommi Kekkonen

projektipäällikkö

Co₂ncrete Solution

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide