Donald Trumpin viimeiset päivät Yhdysvaltojen johdossa olivat pitkiä. Päiviä varjostanut pelko korosti sitä, että Trump jätti historiallisen jäljen Yhdysvaltoihin ja maailmanpolitiikkaan. Nähtiin kongressin valtaus. Kysyttiin, saisiko Trumpilta pois ydinaseiden laukaisukoodit.
Valta vaihtui hälytystilassa kymmenientuhansien sotilaiden ja poliisien valvoessa Washingtonia. Presidentti Joe Bidenilla on edessä kriittiset sata ensimmäistä päivää vallassa. Niihin latautuu paljon sellaisiakin odotuksia, joita Biden ei voi täyttää.
Trumpin piti tehdä Amerikasta suuri, mutta siitä tulikin sairas. Pandemia paljasti Yhdysvaltojen repeämän syvyyden ja myös sen, miten eri tavoin Euroopan maat ja amerikkalainen yhteiskunta rakentuvat. Kyse on eroista terveyspolitiikassa, tasa-arvossa ja siinä, kenen avulla kriiseistä selvitään ja mihin oikein uskotaan.
Amerikka on henkisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti rikki. Virus romahdutti luottamuksen Amerikan malliin, ja Bidenilla on käsissään elämän ja kuoleman kysymykset.
Tavoitteena on rokottaa sadan päivän aikana sata miljoonaa amerikkalaista. Biden on julkistanut 1,9 biljoonan dollarin elvytysohjelman. Sosiaaliturvaa ja sairausvakuutuksia parantamalla paikataan kahtia jakautunutta Amerikkaa. Bidenin on purettava kotimaisen terrorin uhkaa ja yhteiskuntaan syvälle juurtunutta rasismia.
Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa yhden miehen show on ohi. Biden on koonnut kokeneen tiimin, jolla on suhteet Eurooppaan. Yhdysvalloilla ja Euroopalla on neljä vuotta aikaa rakentaa yhteistyö sellaiseksi, että se kestää seuraavatkin vallanvaihdot. Äärioikeisto voi nousta valtaan myös joissain Euroopan maissa.
Varapresidentti Kamala Harrisilla on tärkeä rooli. Hän on musta nainen, jolla on juuret myös Intiassa, ja sillä on merkitystä. Senaatissa Harrisin ääni ratkaisee, kun demokraattien ja republikaanien voimasuhteet ovat kaksi seuraavaa vuotta tasan.
Ulkoministeri Antony Blinken on tehnyt pitkään töitä Bidenin kanssa. Uusi turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan osallistui Iranin ydinsulkusopimuksen pohjustamiseen, mistä lienee hyötyä, jotta sopimus saataisiin taas kasaan. YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield on Afrikan-politiikan konkari.
Bidenin tiimi siivoaa Trumpin jälkiä. Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin ja Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoittajaksi. Afganistanissa Trump aloitti amerikkalaissotilaiden vetäytymisen, ja pian linjataan operaation jatkosta. Kahden viikon päästä raukeaa New Start -ydinasesopimus, ja sopimus on hoidettava kuntoon Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Muut aserajoitusneuvottelut ovatkin sitten jo vaikeampi rasti.
Eurooppa odottaa Bidenilta paljon, mutta niin odottaa myös Biden Euroopalta. Kun Yhdysvallat palaa johtorooliinsa, se haluaa näyttäviä kiitollisuudenosoituksia. Kiinan-politiikassa Yhdysvallat vaatii Euroopan tukea.
Trumpin aika jäi taakse. Pandemia vain korostaa Kiinan ja Aasian aikaa.
Ilman Trumpin tuhlaamia vuosia Yhdysvallat ja Eurooppa olisivat varmasti valmiimpia ja vahvempia vastaamaan Kiinan nousuun ja myös sen tuomaan uuteen uhkaan.
Jatkossa Yhdysvallat peilaa kaiken – myös yhteistyön Euroopan kanssa – siihen, miten mikäkin vaikuttaa Kiinaan. Kiina on Yhdysvaltojen ykkösasia ja väistämättä myös Euroopalle tärkeä.
Trumpin kaudesta jäi kuitenkin traumoja. Siksi EU:n on pidettävä puolensa myös Kiinan, Yhdysvaltojen ja Euroopan valtakolmiossa.
Yhdysvaltoja ja Eurooppaa yhdistävät samat haasteet: on noustava jaloilleen pandemiasta, pidettävä demokratia iskussa, hillittävä ilmastonmuutosta ja torjuttava autoritaaristen johtajien houkutus. Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.