Pilvenpiirtäjien suunnittelu kumpuaa alemmuudentunteesta - Mielipide | HS.fi

Pilvenpiirtäjien suunnittelu kumpuaa alemmuudentunteesta

”Emme ole mitään, jos meillä ei ole pilvenpiirtäjiä.”

21.1. 2:00

Hongkong, New York, Tokio, Chicago, Shanghai ja Dubai ovat tunnettuja korkeista pilvenpiirtäjistään. Haluaako Helsinki ottaa näistä kaupungeista mallia? Jos näin on, miksi ihmeessä? Ne kaikki ovat ongelmakaupunkeja.

Kysytyimmät ja halutuimmat kaupunginosat Helsingissä ovat Lauttasaari, Munkkiniemi ja Töölö. Sopisiko niihin pilvenpiirtäjä? Tuskin.

Nyt kun työnteko ei ole kaikille paikkasidonnaista, ihmiset alkavat muuttaa ahtaista kaupunginosista inhimillisempiin ja väljempiin paikkoihin, kuten Helsingin Lauttasaareen, Inkooseen, Kirkkonummelle, Hankoon ja Hämeenlinnaan.

Entinen ”hittikohde” Espoon Tapiola on pysyvästi menettänyt vetovoimansa massiivisen ja hallitsemattoman rakentamisen vuoksi, vaikka juuri nyt puutarhakaupungille olisi kysyntää.

Pasilan pilvenpiirtäjien rakentaminen on virhe. Niiden suunnittelu kumpuaa alemmuudentunteesta. Emme ole mitään, jos meillä ei ole pilvenpiirtäjiä. Ajatellaan, että metropoli edellyttää korkeaa rakentamista. Tämä ajattelu sopi 1980-luvun loppupuolelle.

Edelläkävijöiden mielestä kaupungin kauneusarvot, viehättävyys ja elegantti tyylikkyys ovat asioita, joita arvostetaan. Tiivis pilvenpiirtäjien rykelmä edustaa teknologian ylivaltaa inhimillisten arvojen sijaan. Jo nyt on huomattu, että Helsingin alueista Ruoholahti ja Jätkäsaari ovat epäonnistuneita liian tiiviin ja yksitoikkoisen rakentamisen vuoksi.

Pilvenpiirtäjistä esitetyt havainnekuvat otetaan yleensä korkealta, vaikka kuvissa pitäisi esittää myös se, kuinka rakennukset varjostavat alhaalla lähiympäristöään. Osa ihmisistä kokee massiiviset korkeat rakennukset ahdistavina – sekä asua että katsoa.

Pilvenpiirtäjät näkyvät kauas, mutta mitä hyötyä siitä on? Enemminkin haittaa, koska vain hyvin harvoin korkea rakennus on kaunis. Pasilan tornien idea on kolmikulmaisessa rakenteessa, mutta maan tasalta ei voi nähdä kuin yhden seinän kerrallaan. Rakennusten pienin etäisyys toisistaan on vain 15 metriä. Parvekkeet ja ikkunanäkymät ovat siis todella lähellä toisiaan.

Helsingin kilpailuvaltti matkailijoiden keskuudessa on inhimillinen mittakaava. Keskustan matalahkot kerrostalot muodostavat kaupunkikuvaa, jota ihailevat ne matkailijat, joiden omissa kotikaupungeissa on ruuhkaista ja korkeaa massiivirakentamista.

Matti Remes

kirjailija, Hanko

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide