Kuntavaaleja pitäisi lykätä, kunnes sote-uudistuksen kohtalo selviää - Mielipide | HS.fi

Kuntavaaleja pitäisi lykätä, kunnes sote-uudistuksen kohtalo selviää

Kuntavaalit voidaan yhdistää ensi vuonna pidettäviin maakunta­vaaleihin, jos eduskunta hyväksyy sote-uudistuksen puutteineen.

22.1. 2:00

Kuntavaalien varsinaiseen vaali­päivään (18.4.) on enää alle kolme kuukautta. Kukaan ei silti vielä tiedä, millaisia tehtäviä kunnan­valtuutetut hoitavat seuraavalla vaali­kaudella. Kuuluvatko sosiaali- ja terveys­palvelut heille vuoden, kaksi vai koko nelivuotisen valtuusto­kauden ajan?

Sote-uudistukseen liittyvän epätietoisuuden vuoksi vaaleja pitäisikin ­lykätä niin, että kuntavaalit pidettäisiin samanaikaisesti maakuntavaalien kanssa alkuvuodesta 2022. Tämä parantaisi suomalaisen paikallishallinnon laatua monin tavoin.

Koska maakuntavaaleja ei voida sote-uudistuksen keskeneräisyyden takia aikaistaa, kuntavaaleja on siirrettävä. Jos eduskunta hyväksyy nykyisen sote-uudistuksen, kunta- ja maakuntavaalit voidaan pitää ensi vuonna samanaikaisesti.

Kuntavaaleja lykättiin jo viime vuosikymmenellä lokakuusta 2016 kevääseen 2017, eikä valtuustokauden pidentämisestä ollut haittaa.

Vaalien samanaikainen toimittaminen toisi säästöä kertaheitolla ainakin 17 miljoonaa euroa. Sen verran vaalien järjestäminen Suomessa maksaa. Vain hölmöläiset käyttävät summan kahdesti vuoden sisään, kun yhdelläkin menoerällä pärjättäisiin.

Vaalien samanaikainen toimittaminen saattaisi myös lisätä äänestysaktiivisuutta, kuten Ruotsin esimerkki on osoittanut. Uudet maakuntavaalit saisivat vetoapua kuntavaaleista, joissa äänestysaktiivisuus on ollut viime vuosikymmeninä noin 60 prosenttia.

Jos hallituksen ajama sote-malli kaatuu perustuslakivaliokunnassa esimerkiksi Helsingin erityisasemaan tai yksityisten sote-yritysten kohtuuttomaan kohteluun, alkuvuonna 2022 pidettäisiin ihan tavalliset kuntavaalit.

Nykyisessä Sanna Marinin (sd) hallituksen esityksessä sote-uudistuksen rima on laskettu todella alas. Aiempien sote-mallien tyrmäysten jälkeen itseisarvoksi on noussut uudistuksen läpimeno laadun sijaan.

Nyt sote-uudistuksen tuomista säästöistä ei enää puhuta mitään, pikemminkin päinvastoin. Juha Sipilän (kesk) hallituksen yrittäessä uudistusta sentään esitettiin sote-menojen laskevan tulevaisuudessa miljardeilla ­euroilla verrattuna tilanteeseen, jossa uudistusta ei tehtäisi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johdolla tehdyssä sote-valmistelussa pujottelukepit on vaikeissa paikoissa kierretty niin kaukaa ja varovasti, että maaliintuloaika ei ole häävi. Moni itkupilli on saanut tahtonsa läpi.

Sote-alueita oli liikaa jo Sipilän hallituksen 18 alueen mallissa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen kokoisessa maassa 12 aluetta ja niissä noin 200 000 asukasta on maksimi. Aiemmassa valmistelussa alueita oli 18, Kiurun tiimi nokitti määräksi 22.

Vaasan keskussairaala sai Rkp:n vaatimuksesta laajimman tason päivystyksen, ja 12 laajimman päivystyksen aluetta muuttui 13:ksi. Vaativin päivystys on Pohjanmaalla todellinen lähipalvelu, jos sitä tarjotaan Seinä­joella, Kokkolassa ja Vaasassa.

Edellisellä kierroksella päätettiin lopettaa kaksi kituliainta sairaanhoitopiiriä, joiden keskussairaalat olivat Savonlinnassa ja Kemissä. Kovaäänisen valituksen jälkeen Savonlinnan sairaala sai kymmenen vuoden jatkoajan. Kemin ulkoistetulle sairaalalle annettiin viisi vuotta siirtymäaikaa, sitten sen on ilmeisesti tarkoitus jatkaa ”normaalina” julkisena sairaalana.

Yhdestä Uudestamaasta sikisi kolme uutta sote-aluetta ja niiden päälle vielä Helsinki, josta tuli omanlaisensa viritys. Jyrki Kataisen (kok) hallituksessa suunniteltiin sote-palveluiden järjestämistä isäntä- ja renkikuntien mallilla, jossa isäntä tuottaisi ja renki ostaisi. Se osoittautui perustuslain vastaiseksi ja olisi rikkonut perustuslaissa määriteltyä kansalaisten yhdenvertaisuutta, koska kuntia ei voi laittaa eriarvoiseen asemaan koon perusteella.

Jos tämä sote-viritys nyt onnistuu, se tukee käsitystä, että perustuslain tulkinta on viime kädessä poliittista ­eikä juridista. Huolestuttavaa onkin, että nyt hallituksen uudistukselle on perustuslakiasiantuntijoiden suunnalta kuulunut jo tässä vaiheessa tyytyväistä hyrinää.

Ville Pernaa

Kirjoittaja on poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide