Valmetin pääkonttori korosti erottautumistaan ehjästä umpikorttelista - Mielipide | HS.fi

Valmetin pääkonttori korosti erottautumistaan ehjästä umpikorttelista

Sodan jälkeen tällaista rikkonaisuutta ei pidetty rikoksena, mutta jo 1960-luvulla kaupunkikuvan eheyttä alettiin pitää tärkeänä.

26.1. 2:00

Helsingin Sanomissa on ollut kaksi kirjoitusta koskien Kasarmikadun ja Punanotkonkadun kulmatonttia, johon on viime syksynä valmistunut asuintalo. Unto Hämäläinen piti (HS 12.1.) uutta, Arkkitehdit NRT -toimiston suunnittelemaa rakennusta edeltäjäänsä, alkujaan Valmet oy:n pääkonttoriksi Toivo Korhosen suunnittelemaa rakennusta ansiokkaampana. Filosofian tohtori ja arkkitehtuuritutkija Kimmo Sarje puolestaan piti (HS Mielipide 17.1.) purettua pääkonttorirakennusta arkkitehtuuriltaan paljon uutta rakennusta merkittävämpänä.

Pääkonttorirakennuksessa merkityssisältötavoitteet ovat toisenlaiset kuin vuokrakerrostalossa. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa arkkitehtuurin laadun vertailua. Valmetin talo ei edustanut suunnittelijansa tunnettua rationaalista ja suurpiirteistä modernismia, vaan ulkoarkkitehtuuria pidettiin jopa oudon dekoratiivisena ja sulkeutuneena.

Suurempana ongelmana pidettiin julkisivulinjan huomattavaa sisäänvetoa ja myös räystäslinjan pudottamista. Rakennus siis korosti erottumistaan vanhasta ehjästä umpikorttelista. Sodan jälkeen tällaista rikkonaisuutta ei pidetty rikoksena, mutta jo 1960-luvulla alettiin kaupunkikuvan eheyttä pitää tärkeänä.

Sisäänvedon korjaamiseksi Sarje esitti muutosrakentamista, joka kuitenkin olisi toimenpiteenä verrattavissa vanhan purkuun ja uudisrakentamiseen. Vanhan säilyttäminen on luonnollisesti ensisijainen tavoite, kuten Sarje painottaa. Toisaalta 1960-luvun rakentamisessa, varsinkin elementtirakentamisessa, kiinnitettiin talojen kestävyyteen hämmästyttävän vähän huomiota. Suuri osa taloista oli kestokulutushyödykkeitä, valmiita korvattavaksi.

Valmetin talon arkkitehtuurin arviointiin antaa ajallista syvyyttä Toivo Korhosen haastattelu vuodelta 1994. Siinä hän harmittelee, että ajan henki ohjasi 1960-luvun keskustarakentamista väärään suuntaan. Valmetin taloa hän pitää haastattelussaan suoranaisena kauhistuksena ympäristölleen.

Jyrki Tasa

arkkitehti, professori, Arkkitehdit NRT oy, talon pääarkkitehti

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide