Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa Suomen lähiaikojen talousnäkymistä.
”Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto kiirehtii hallitusta jo suunnittelupöytään julkisen talouden vakauttamiseksi koronakriisin jälkeen, vaikka itse sopeutustoimien aika koittaa aikaisintaan ensi vuonna tilanteen taas normalisoiduttua.”
”Kiitosta neuvosto jakaa hallitukselle koronan hoitoon hyvin sopineista tukitoimista, joiden ansiosta kriisin kielteiset vaikutukset ovat näillä näkymin jäämässä pelättyä vähäisemmiksi. Mutta kriisit tuskin loppuvat tähän, minkä varalta hallituksen tulisi laatia uskottava suunnitelma valtion taloudellisen liikkumavaran varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Samaan suuntaan hallitusta piiskaavat myös julkisen talouden rakenteellinen alijäämäisyys ja velan nopea kasvu.”
”Nykyisellä hallituksella on ollut etuoikeus torjua koronavahinkoja aikana, jolloin velkarahaa on tarjolla niin paljon kuin sitä tohtii ottaa eikä koroistakaan tarvitse juuri nyt välittää. Silti elvytystä ei pidä jatkaa pidempään kuin on pakko.”
”Hallituksen tulisi ottaa huomioon kaikkien päätöstensä vaikutukset työllisyyteen kuten myös työllisyyspolitiikasta aiheutuvat kustannukset, kun se tekee jatkossa työllisyyttä kohentavia päätöksiä. Niitä tarvitaan vielä kosolti lisää, sillä tähän mennessä tehdyillä ei pötkitä pitkälle pyrkimyksessä kuroa kestävyysvajetta umpeen.”
Kalevan mukaan talouspolitiikan arviointineuvosto antoi hallitukselle synninpäästön ja myrskyvaroituksen.
”Neuvosto muistuttaa, että seuraavaksi on kiireen vilkkaa ryhdyttävä suunnittelemaan julkisen talouden sopeuttamistoimia.”
”Koronapandemian aikana tehdyt tukitoimet ovat olleet mahdollisia, koska taloudessa on ollut finanssipoliittista liikkumavaraa. Suomi on pystynyt velkaantumaan jopa poikkeuksellisin matalin kustannuksin. Tältä osin tilanne on Suomen kannalta suotuisa. Sen varaan ei kuitenkaan voida laskea loputtomiin.”
”Julkista taloutta joudutaan lähivuosina sopeuttamaan, jotta saadaan uutta liikkumavaraa seuraavaa kriisiä varten. – – Kasvanut velkamäärä vaatii tulevina vuosina auttamatta kulujen karsimista, mikä tarkoittaa korotuksia veroihin ja leikkauksia menoihin.”
”Poliittisesti epäkiitollinen tehtävä lankeaa vielä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselle, mutta myös tuleville hallituksille. Tähän olisi viisasta varautua parlamentaarisesti, sillä maailmanlaajuiset kriisit eivät katso hallitusten väriä tai kokoonpanoa.”