Poliisien väkivaltainen toiminta johti George Floydin kuolemaan viime keväänä Yhdysvalloissa. Tästä seurasivat suuret Black Lives Matter -protestit ja vakava luottamuskriisi virkavaltaa kohtaan – sekä jotain yllättävää.
Seattlessa kaupunki leikkasi poliisilaitokselta 80 miljoonaa dollaria. Näistä 30 miljoonaa dollaria päätettiin jakaa uudelleen osallistuvan budjetoinnin avulla. Näin etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja kaupungin turvallisuuden parantamiseksi.
Osallistuva budjetointi, jossa kaupunkilaiset tekevät ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi ja äänestävät niistä parhaat toteutettaviksi, leviää maailmalla nopeasti. Kun vuonna 2016 maailmalla raportoitiin 1 500 hanketta, vuonna 2019 hankkeita oli jo yli 11 000.
Yhdistyneet kansakunnat, Maailmanpankki ja lukuisat tutkimukset ovat todenneet, että osallistuva budjetointi on toimiva ja joustava tapa saada ihmisiä osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon. Usein osallisuutta tukevat hankkeet ovat neuvoa antavia, mutta osallistuvassa budjetoinnissa valtaa annetaan suoraan kaupunkilaisille. Osallistuva budjetointi on myös otettu käyttöön asiakysymyksissä, kuten koronaviruselvytyksen yhteydessä Skotlannissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa.
Myös Suomessa on meneillään osallistuvan budjetoinnin nousukausi: lähes 40 kuntaa on ottanut menetelmän käyttöön parin viime vuoden aikana. Suomessa suurin budjetti on jaossa Helsingissä, jossa Omastadiksi kutsutun osallistuvan budjetoinnin kokeilu aloitettiin vuonna 2018. Parhaillaan on menossa Omastadin toinen kierros, jossa kaupunkilaiset saavat esittää ideoita rahoitettavaksi 8,8 miljoonan euron budjetista.
Olimme mukana vuosina 2018–2020 toteutetun Omastadin ensimmäisellä kierroksella ja teimme siitä arvion kehittämämme kokonaisvaltaisen arviointimallin perusteella.
Tulokset kertovat, että kaupunkilaiset pitävät Omastadia tärkeänä kanavana saada äänensä kuuluviin.
Palautekyselyyn vastanneista kaupunkilaisista 88 prosenttia piti osallistuvaa budjetointia tervetulleena vaikuttamisen keinona ja 68 prosenttia koki hankkeen lisänneen kiinnostusta vaikuttaa kaupungin ja oman lähialueen päätöksentekoon. Eniten kaupunkilaisia huoletti yhdenvertaisuus: saavatko osallistuvassa budjetoinnissa äänensä kuuluviin ne, jotka ovat muutenkin vahvoilla yhteiskunnassa?
Kokeilujen ydinkysymys onkin, miten kaikkien kaupunkilaisten äänen on kuuluttava, jotta demokratiakokeilut eivät käänny itseään vastaan.
Omastadin ensimmäiselle kierrokselle osallistui paljon helsinkiläisiä, mutta tämä ei heijastanut riittävästi kaupungin moninaisuutta. Maahanmuuttajien ja nuorten laatimia ehdotuksia oli erittäin vähän. Ikääntyneet eivät juurikaan osallistuneet äänestykseen.
Helsingin arvio oli kuitenkin rohkaiseva: jo ensimmäisellä kierroksella äänestykseen osallistui 8,6 prosenttia kaupunkilaisista, mikä on kansainvälisessä vertailussa selvästi keskiarvon yläpuolella. Raksoiksi nimetyt yhteiskehittämistapahtumat, joissa kaupunkilaiset hioivat kaupungin asiantuntijoiden kanssa ehdotuksiaan toteuttamiskelpoisiksi suunnitelmiksi, olivat monin tavoin onnistuneita.
On syytä pohtia, voisiko osallistuvaa budjetointia kokeilla myös kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Tämä tukisi kansallisen ja EU-tason päätöksenteon demokratisointia. Esimerkiksi Portugalissa menetelmää on käytetty kansallisessa maatalous-, kulttuuri- ja tiedepolitiikassa.
Kun kansalaiset saavat itse ehdottaa ja valita rahoituskohteita, se tuottaa hyviä ideoita ja lisää luottamusta poliittisiin instituutioihin. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kokeilut ovat selvästi rajattuja ja niihin haetaan ehdotuksia aktiivisesti kaikista kansalaisryhmistä. Osallistuva budjetointi ei ole vaaleihin perustuvan demokratian korvike vaan sen vahvistaja.
Mikko Rask ja Titiana Ertiö
Rask on yliopistotutkija ja Ertiö tutkijatohtori Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.