Sote-tietojärjestelmien hankintakustannuksista tarvitaan avointa keskustelua - Mielipide | HS.fi

Sote-tietojärjestelmien hankintakustannuksista tarvitaan avointa keskustelua

On huolestuttavaa, että tunnumme toistavan samoja virheitä. Viimeaikaisten isojen sote-tietojärjestelmähankintojen kustannukset ovat nousseet merkittävästi suunnitellusta.

2.2. 2:00

Yle käsitteli (20.1.) neljän sairaanhoitopiirin yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintaa (Aster-hanke). Kyseinen hanke on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka isolla rahalla hankitaan ulkomaisia sote-järjestelmiä Suomeen.

Hankkeen kustannukset ovat osoittautuneet epäselviksi sekä ammattilaisille että päättäjille. Nämä verorahoista maksettavat sote-tietojärjestelmät ovat merkittäviä hankintoja, ja suomalaisilla on oikeus saada vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa niiden kustannuksista.

Ylen jutun mukaan Aster-järjestelmän suorat kustannukset ovat noin 286 miljoonaa euroa, mikä sisältää järjestelmän toimituksen, käyttöoikeudet ja ylläpidon kymmenen vuoden ajaksi.

Mediassa esillä olleiden tietojen mukaan Siun soten osuus Aster-hankkeesta olisi noin 81 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana. Nyt alueella käytössä olevan Mediconsultin Mediatri-potilastietojärjestelmän nykyinen kustannustaso on vain noin kolmasosa näistä Asterin arvioiduista vuositason kustannuksista.

Jos nyt käytössä oleva kotimainen järjestelmä päivitetään Asteria vastaavaksi sote-järjestelmäratkaisuksi, sen kustannukset ovat alueella seuraaville kymmenelle vuodelle noin 55 miljoonaa euroa. Asterin arvioitu hinta Siun sotelle on siis yli 1,5-kertainen nykyisen kotimaisen potilastietojärjestelmän päivittämiseen verrattuna. Miksi ero kotimaisen ja ulkomaisen järjestelmän kustannusarvioissa on niin räikeä?

Vertailua hankaloittaa myös se, että ei tiedetä, miten ulkomaisten järjestelmähankkeiden kustannuksissa on huomioitu järjestelmien adaptointi Suomen sote-järjestelmään. Käyttöönotto tarkoittaa vuosien adaptointityötä, joka tulee sairaanhoitopiirien maksettavaksi. Tämä on myös merkittävä kysymys ajankäytön näkökulmasta: kun hoitohenkilökunta käyttää ison osan työajastaan järjestelmien rukkaamiseen, miten käy potilastyön?

On huolestuttavaa, että tunnumme toistavan samoja virheitä. On yleisesti tiedossa, että viimeaikaisten isojen sote-tietojärjestelmähankintojen kustannukset ovat nousseet merkittävästi suunnitellusta. Uusien järjestelmien myötä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan faktoja tehokkuuden kasvusta, jota niillä tavoitellaan. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Apottia vastaavan yhdysvaltalaisen Epicin tietojärjestelmän käyttöönotolla Tanskassa ei ole vielä saatu aikaan tehokkuushyötyä, vaikka tavoitteena on ollut noin sadan miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Haastamme alan toimijat mukaan rakentavaan keskusteluun sote-järjestelmien kustannuksista. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edellytys toimivalle yhteistyölle ja meidän kaikkien etu.

Tommi Salaspuro

toimitusjohtaja, Mediconsult oy

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide