Kesäyrittäjyydestä vaihtoehto kesätöiden rinnalle - Mielipide | HS.fi

Kesäyrittäjyydestä vaihtoehto kesätöiden rinnalle

Kaikista nuorista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta kaikki nuoret hyötyvät työelämäkokemuksista – tulivatpa ne kesäyrittäjänä tai kesätyössä.

8.2. 2:00

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi haluavansa lähteä ajamaan valtakunnallista kesätyösetelimallia, mistä myös Helsingin Sanomat uutisoi (1.2.). Yhtenäisen kesätyösetelimallin tavoitteena olisi tarjota kaikille nuorille asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus kesätyöhön. Kesätöiden kautta nuori pääsee hankkimaan rahaa ja arvokasta kokemusta työelämästä, joka tutkitusti auttaa kiinnittymistä työelämään myöhemmin.

Kesätyösetelien rinnalle on useissa kunnissa ja kaupungeissa otettu käyttöön kesäyrittäjäseteli. Kesäyrittäjäsetelillä halutaan tukea nuoria työllistämään itsensä kesällä yrittäjinä tai yrittäjämäisesti. Kesäyrittäjyyden kautta nuorille avautuu mahdollisuus saada arvokasta työkokemusta myös silloin, kun palkkatyötä ei ole tarjolla. Samalla nuori pääsee kokeilemaan siipiään yrittäjänä matalalla kynnyksellä ja oppimaan tärkeitä työelämä- ja yrittäjyystaitoja.

Kesäyrittäjyyssetelin lisäksi moni nuori tarvitsee tietoa ja tukea kesäyrittäjäksi ryhtyessään, sillä yrittäjyys on monelle hyppy tuntemattomaan. Eri toimijoilla on jo valmiita malleja kunnille kesäyrittäjyyden toteuttamiseksi. Esimerkiksi Talous ja nuoret TAT:n Kesäyrittäjä-kampanjassa nuorille tarjotaan kesäyrittäjäsetelin lisäksi yrittäjyyskoulutusta, henkilökohtaista ohjausta sekä yhteisiä verkostoitumis- ja myyntitapahtumia.

Matalan kynnyksen yrittäjyyskokeiluille on tarve sekä nuorten että yhteiskunnan näkökulmasta. TAT:n tulevaisuusraportin (2020) mukaan nuorten tärkeimmät esteet yrittäjyydelle ovat kiinnostuksen puute ja usko siihen, ettei menestyisi yrittäjänä. Yhteiskunta sen sijaan hyötyy yrittäjyydestä palvelujen ja tuotteiden ohella monina verovirtoina, minkä vuoksi yrittäjyyden myönteisestä merkityksestä yhteiskunnalle ollaan hyvin yksimielisiä.

Vuonna 2020 TAT:n Kesäyrittäjä-kampanjaan osallistui Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla yhteensä 170 nuorta, joista joka kolmas aikoi jatkaa yritystoimintaa myös kesän jälkeen.

Kesäyrittäjyysseteliä ja kesäyrittäjyyttä tulisikin tarjota nuorille luontevana ja vakiintuneena vaihtoehtona kesätöiden ohella.

Kaikista nuorista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta kaikki nuoret hyötyvät työelämäkokemuksista – tulivatpa ne kesäyrittäjänä tai kesätyössä.

Sanna Ikäläinen

projektipäällikkö, Kesäyrittäjä-kampanja, Talous ja nuoret TAT

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide