Oikeudenkäynneille tulisi säätää kulukorvauskatto - Mielipide | HS.fi

Oikeudenkäynneille tulisi säätää kulukorvauskatto

Kulujen täysimääräinen korvausvelvollisuus ja aikaveloitus johtavat yhdessä siihen, että tuomioistuimiin tulee vuosi vuodelta aina vain suurempia kuluvaatimuksia.

12.2. 2:00

Professori Risto Koulun mukaan (HS Mielipide 7.2.) todellinen syyllinen oikeudenkäyntikulujen lisääntymiseen on riita-asiain oikeudenkäyntimenettely. Menettelyä muutettiin radikaalisti vuonna 1993. Se kieltämättä johti menettelyn monimutkaistumiseen ja kustannusten lisääntymiseen heti uudistuksen jälkeen.

Tämä uudistus ei kuitenkaan voi enää selittää sitä voimakasta kasvua, joka oikeudenkäyntikulujen kohdalla on jatkunut tähän päivään saakka.

Todellisia syitä kulujen lisääntymiselle joudutaan siten hakemaan muualta.

Samaan aikaan vuoden 1993 alioikeuksien menettelyuudistuksen kanssa tuli voimaan myös kulujen korvausvelvollisuutta koskevien säännösten kokonaisuudistus. Hävinneen osapuolen tulee nykyään lähtökohtaisesti korvata voittaneen osapuolen kulut täysimääräisesti ilman mitään selkeää etukäteen määrättyä ylärajaa.

Täysimääräisen korvausvelvollisuuden on todettu nostavan oikeudenkäynnin kokonaiskustannuksia selvästi enemmän kuin lievempi korvausvelvollisuus, sillä se heikentää osapuolten kiinnostusta valvoa omien kulujen muodostumista näiden luottaessa mahdollisuuteen siirtää lopullinen kuluvastuu toisen osapuolen kannettavaksi.

Tilannetta pahentaa aikaveloituksen käyttö pääasiallisena palkkioperusteena. Aikaveloitus on asiakkaan kannalta ongelmallinen laskutusperuste, sillä se on omiaan lisäämään tehottomuutta. Jokainen tehty työtunti lisää asianajajan palkkion suuruutta riippumatta siitä, ovatko ne olleet todella tarpeellisia toimeksiannon suorittamisen kannalta. Kulujen täysimääräinen korvausvelvollisuus ja aikaveloitus johtavat yhdessä siihen, että tuomioistuimiin tulee vuosi vuodelta aina vain suurempia kuluvaatimuksia.

Tuomioistuimet ovat tämän kehityksen edessä voimattomia, sillä ne voivat yleensä puuttua kuluvaatimuksiin vain, jos osapuolet paljoksuvat toistensa palkkiolaskujen suuruutta. Käytännössä kuluvaatimuksia paljoksutaankin vain noin kolmasosassa tapauksia.

Tuomioistuinten oikeus aina viran puolesta arvioida kuluvaatimusten kohtuullisuutta johtaisi kuitenkin yksinään epäyhtenäiseen korvauskäytäntöön, sillä tuomioistuimilla ei ole käytettävissään kulukorvaustaulukoita, joihin he voisivat verrata esitettyjä kuluvaatimuksia.

Siksi tarvitaan tehokkaampia keinoja puuttua kalliisiin oikeudenkäyntikuluihin. Tulisi säätää kulukorvauskatto, jonka ylimeneviä kuluvaatimuksia ei voitaisi tuomita hävinneen osapuolen maksettaviksi. Silloin osapuolet tietäisivät jo ennen oikeudenkäyntiä tarkalleen, kuinka suureksi vastuu vastapuolen kuluista enintään muodostuisi.

Koulu ehdottaa yksinkertaistetun oikeudenkäyntimenettelyn käyttöönottoa myös Suomessa. Tähän hänen ehdotukseensa on helppo yhtyä. Ideana on yksinkertaistaa oikeudenkäyntimenettelyä siinä määrin, että tavallinen kansalainen pystyy hoitamaan riita-asiaansa ilman asianajajaa, minkä seurauksena kulut laskisivat murto-osaan normaaliin menettelyyn verrattuna.

Yksinkertaistettua menettelyä voidaan käyttää riita-asioissa, joissa riidan kohteena olevan etuuden arvo alittaa tietyn rajan, esimerkiksi 15 000 euroa. Se ei siten korvaa normaalia oikeudenkäyntimenettelyä, mutta mahdollistaa oikeudenkäynnin sellaisissa asioissa, joissa tuomioistuintie on nykyisin suurten kulujen vuoksi poissuljettu vaihtoehto.

Klaus Viitanen

kauppaoikeuden dosentti, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide