Maapallon väestöä ei ruokita ilman eläimiä - Mielipide | HS.fi

Maapallon väestöä ei ruokita ilman eläimiä

Eläintuotanto on oleellinen osa ruokaturvaa niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa.

14.2. 2:00 | Päivitetty 14.2. 8:01

Kotieläintuotanto on viime aikoina joutunut lisääntyvän arvostelun kohteeksi. Eläintuotannon katsotaan käyttävän luonnonvaroja huonolla hyötysuhteella, ja märehtijöiden ruuansulatuksessa tuottama metaani on hiilidioksidin tapaan ilmaston lämpenemistä edistävä kaasu

Suuntaus kasvisravinnon lisääntyvään käyttöön on maailmanlaajuinen trendi. Tämä kehitys on maapallon kestokyvyn ja ilmaston muutoksen hillitsemisen kannalta tervetullut, mutta se ei sulje pois tarvetta ruokahuoltoa täydentävään kotieläintuotantoon.

Ihmiskuntaa ei pystytä nyt eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ruokkimaan ilman eläinkunnan tuotteita. Eläintuotanto on oleellinen osa ruokaturvaa niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa. Kotieläintuotannon merkitys Suomen ruokahuollolle tuli konkreettisesti ilmi suurina nälkävuosina 1867–1868 ja sotien aikana. Viljanviljelyyn perustunut maatalous osoittautui epävarmaksi. Siitä lähti kotieläintuotannon tutkimukseen, opetukseen ja neuvontaan perustunut määrätietoinen kehittäminen.

Tärkeä merkkipaalu oli nurmirehun säilöntään kehitetty menetelmä, josta A. I Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon vuonna 1945. Vuosikymmenien aikana sen pohjalta on kehitetty oloihimme soveltuva lypsylehmien ruokintajärjestelmä, joka käyttää täysimääräisesti hyväksi märehtijöiden vertaansa vailla olevan kyvyn muuntaa ihmisille käyttökelvoton biomassa arvokkaaksi ravinnoksi.

Eläinjalostuksella on esimerkiksi lypsylehmien tuotantokykyä lisätty niin paljon, että nyt yksi lehmä tuottaa maitoa vuodessa yhtä paljon kuin viisi eläintä 1950-luvulla.

Suomen kotieläintuotannon harjoittajat ovat hyvin koulutettuja ja he toimivat digiajassa. Eläinten seuranta on yksilökohtaista ja niiden hyvinvointi on kannattavan tuotannon keskiössä. Suomen kotieläintuottajat ansaitsevat arvostusta ja kiitokset, eivät syyllistämistä.

Kun laajennamme kotieläintuotteiden tarpeen ennusteet maailman koko väestöä koskevaksi, tarve on vieläkin ilmeisempi. On arvioitu, että maapallon väestön energiantarpeesta noin 20 prosenttia ja noin 30 prosenttia valkuaisesta on peräisin eläintuotteista. Ennusteet osoittavat kotieläintuotteiden kysynnän tulevina vuosikymmeninä lisääntyvän tulotason kasvun myötä.

Länsimaissa, kuten Suomessa, maidon ja punaisen lihan kulutus on kyllä aleneva. Väestön keskittyminen kaupunkeihin merkitsee valitettavasti suurten eläinyksiköiden lisääntymistä tuotannossa.

Ihmiskunta tarvitsee kotieläimiä ravinnontuotannon ohella moniin muihin tarpeisiin. Kotieläintuotanto toimii ekologisesti ja luontoa säästävimmin, kun se on integroitu kasvintuotantoon. Eläimet rikastuttavat elämäämme monin tavoin ja ansaitsevat kyllä hyvän huolenpidon.

Esko Poutiainen

kotieläintieteen professori emeritus, Kuopio

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide