Virusmuunnoksista puhuttaessa on käytettävä täsmällistä ilmaisutapaa - Mielipide | HS.fi

Virusmuunnoksista puhuttaessa on käytettävä täsmällistä ilmaisutapaa

Esimerkiksi ”muuntovirus” viestittää helposti, että virusta olisi jollakin tavalla tietoisesti muunneltu.

19.2. 2:00

Koronaviruksen yhteydessä medioissa on levinnyt genetiikan yleisestä terminologiasta poikkeavaa puhetapaa, ja tämä on heijastunut kielenkäyttöön yleisestikin, myös poliitikoilla. On kerrottu ”muuntoviruksesta” uusien virusvarianttien leviämisen yhteydessä, ja Kiinan Wuhanissa eristettyä viruskantaa on kutsuttu ”villivirukseksi”.

Kumpikin termi antaa väärän kuvan kysymyksessä olevasta asiasta, eivätkä sanat vastaa genetiikassa yleisesti käytössä olevaa terminologiaa. ”Muuntovirus” viestittää helposti, että virusta olisi jollakin tavalla tietoisesti muunneltu. Kyseessä ei kuitenkaan ole geenimuunneltu eli muuntogeeninen virus, vaan satunnaisia luonnollisia muutoksia koronaviruksen perimässä.

Kaikki perimän muutokset ovat mutaatioita, ja geneettisen terminologian mukaan yksilö, joka kantaa mutaatiota perimässään, on mutantti. Voidaan siis hyvin puhua virusmutanteista, kun viitataan viruksen eri variantteihin eli virusmuunnoksiin.

”Villivirus” antaa puolestaan vaikutelman jostain alkukantaisesta tai hurjasta, mistä suinkaan ei ole kysymys. Genetiikassa organismin alkuperäistä perustyyppiä, joka yleensä on luonnosta eristetty, kutsutaan villityyppiseksi, erotuksena saman organismin mutanttiversioihin. On siis terminologisesti oikein puhua villityypin viruksesta tai villityyppisestä viruskannasta, ja tällaista Wuhanissa eristetty ensimmäinen koronaviruskantakin edustaa.

Eliöistä voi kuitenkin olla olemassa useita luonnosta eristettyjä alkuperäisiä kantoja, ja lisäksi kaikista niistä voi syntyä uusia mutanttiversioita, myös luonnossa, jolloin vain yhden alkuperäisen kannan osoittaminen on ongelmallista. Erityisesti mikrobien yhteydessä kannan täsmälliseen identifiointiin käytetäänkin yleisesti kannan eristyspaikan maantieteellistä nimeä, esimerkiksi Bristol-kanta, jolloin virhetulkintojen mahdollisuus minimoituu.

Koronaviruksenkin yhteydessä olisi syytä käyttää vakiintunutta geneettistä terminologiaa ja täsmällistä yksiselitteistä ilmaisutapaa aina kun se on mahdollista.

Harri Savilahti

genetiikan professori, Turun yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide