Koronaviruksen leviämistä estävistä suojatoimista ei pidä luopua ennen riittävän laajaa rokotekattavuutta - Mielipide | HS.fi

Koronaviruksen leviämistä estävistä suojatoimista ei pidä luopua ennen riittävän laajaa rokotekattavuutta

Olemme nyt akuutin koronaviruskriisin loppusuoralla. Juuri ennen maaliviivaa ei kannata luovuttaa.

Suomessa rokotetaan nyt ikääntyneitä ja riskiryhmään kuuluvia.­

18.2. 15:00

Pääministeri Sanna Marin (sd) pohti mahdollisuutta poistaa koronavirusepidemian leviämistä estäviä rajoituksia (Turun Sanomat 13.2.) jo ennen kuin Suomen rokotekattavuus on 70 prosenttia olettaen, että riskiryhmien rokotukset vähentävät terveydenhuoltoon kohdistuvaa painetta.

Pidämme tätä strategiaa riskialttiina. Jos epidemian leviämistä estävistä suojatoimista luovutaan ennen laajan rokotekattavuuden ja sitä seuraavan osittaisen laumasuojan saavuttamista, epidemia alkaa levitä rokottamattomassa väestössä. Tällä olisi vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia. Siksi rajoitusten asteittainen poisto on tehtävä siten, etteivät tartunnat kääntyisi kasvuun.

Koronavirustauti voi olla pitkäkestoinen ja vakava sairaus myös monille nyt määriteltyihin riskiryhmiin kuulumattomille. Britanniassa on arvioitu kymmenen prosentin kärsivän oireista yli kolmen kuukauden ajan, mikä on nuorelle tai työikäiselle ihmiselle vakava riski.

Riskiryhmien rokotus ei myöskään poista tehohoidon tarvetta, sillä teho-osastolla hoidetuista covid-potilaista lähes puolet on alle 60-vuotiaita ja moni ilman merkittäviä riskitekijöitä. Jos epidemian annetaan levitä kunnes sairaalat alkavat täyttyä keski-ikäisistä koronapotilaista, hoitovelkaa ja haittoja kansanterveydelle sekä työkyvylle on jo syntynyt, ja epidemian saaminen uudelleen hallintaan on erittäin työlästä. Sairaalahoidon kapasiteetin puitteissa pysyminen ei siis ole epidemian hallinnassa sopivin mittari.

Vakavan sairastumisen aiheellisessa pelossa moni suomalainen on tunnollisesti suojannut itseään parhaansa mukaan jo lähes vuoden ajan eikä missään nimessä halua tartuntaa silloin, kun oma rokotusvuoro on vain viikkojen tai kuukausien päässä.

Työ- ja opiskeluikäisten mahdollisuudet eristäytyä ovat rajalliset, joten rokotetta odottaessa heitä suojataan pitämällä tartuntojen taso matalalla.

Kun väestöimmuniteetti rokotuskattavuuden lisääntyessä kasvaa, rajoituksia voidaan toki asteittain poistaa. Tämä tehdään vastuullisesti tarkkailemalla tartuntamääriä – eikä vain sairaalapotilasmääriä – ja estämällä niiden kasvu.

Näin voidaan jatkaa riskiryhmien rokottamisen jälkeen ne pari kuukautta, jotka vaaditaan kaikkien halukkaiden aikuisten suojaamiseksi rokotteella.

Olemme nyt akuutin koronaviruskriisin loppusuoralla. Juuri ennen maaliviivaa ei kannata luovuttaa.

Marjukka Myllärniemi

professori, keuhkosairaudet, Helsingin yliopisto ja Hus sydän- ja keuhkokeskus

Lasse Lehtonen

professori, diagnostiikkajohtaja, Hus ja Helsingin yliopisto

Juho Kannala

tietotekniikan apulaisprofessori, Aalto-yliopisto

Tuuli Lappalainen

systeemibiologian professori, Columbian yliopisto, New York

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide