Professorit Panu Savolainen, Karin Krokfors ja Panu Lehtovuori kirjoittivat (HS Mielipide 15.2.) tärkeästä asiasta: Helsingin kaupunkisuunnittelusta. Näin kuntavaalien alla on hyvä hetki kysyä, kenen ehdoilla Helsinkiä kehitetään.
Kirjoituksessa kuvattu tilanne – ainutlaatuisen Eteläsataman suunnittelun ajautuminen rakentamisen määrän ja sijoittajien voiton maksimoimisen välineeksi – näkyy pienemmässä mittakaavassa myös monessa muussa paikassa.
Esimerkkejä on runsaan kilometrin säteellä vaikkapa täyteen rakennettavassa Hakaniemenrannassa tai vielä lähempänä Kruununhaassa, jossa historiallisesti arvokkaaseen entisen Sotamuseon kortteliin suunnitellaan voimakasta täydennysrakentamista.
Senaatti-kiinteistöjen eli valtion omistamalle tontille suunnitellaan peräti kahta korkeaa kerrostaloa, jotka jyräisivät alleen kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen, entisen Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonan kasarmialueen kokonaisuuden.
Käytännössä Senaatti eli valtio on antanut vuosia pääosin tyhjillään olleen kiinteistön rapistua ja pyrkii nyt kaupungin myötävaikutuksella maksimoimaan myynnistä saatavan tuoton.
Tämä on toki kiinteistösijoittamisen näkökulmasta ymmärrettävää, mutta nykytilannetta kuvaa hyvin, että asialla ovat juuri valtio ja kaupunki, joiden kansalaiset ja veronmaksajat odottavat edistävän muitakin – ja usein pidemmällä aikavälillä myös taloudellisesti järkeviä – arvoja, kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja kaupunkikuvaa vahvistavien kohteiden laadukasta kehittämistä.
Helsingissä on vuosikymmenten saatossa tuhottu paljon vanhaa. Onko meillä todella varaa tuhota vielä lisää?
Ainoassa alueen asukkaille järjestetyssä infotilaisuudessa ainoa kaupungin edustaja – kaavamuutoksesta vastaava arkkitehti – kertoi kyllä kirjaavansa kommentit ylös mutta totesi perään, että ainahan asukkaat vastustavat muutoksia.
Jos asukkaita olisi todella kuunneltu, olisi hyvin nopeasti käynyt ilmi, että itse asiassa valtaosa nimenomaan toivoo ränsistyneen kiinteistön kehittämistä ja hyväksyy jopa kokonaisuuteen sopivan ja alueen kulttuurihistoriaa kunnioittavan täydennysrakentamisen.
Valmistelussa kiteytyykin olennainen kysymys: Ketä varten kaupunkia kehitetään ja keitä päätöksenteossa todella kuunnellaan?
Sijoittajien ääni kuuluu selvästi. Olisiko viimein myös asukkaiden ja kaupunkisuunnittelijoiden vuoro?
Kirsi Pere
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.