Ympäristökriisit ovat maailmalle pandemiaakin suurempi uhka - Mielipide | HS.fi

Ympäristökriisit ovat maailmalle pandemiaakin suurempi uhka

Ilmastonmuutos, luontopääoman väheneminen ja ympäristön pilaantuminen vaativat ihmis­kunnalta nyt nopeita toimia.

22.2. 2:00 | Päivitetty 22.2. 6:13

Koronaviruspandemia on kääntänyt maailmamme ylösalaisin ja aiheuttanut valtavan kriisin. Ympärillämme kytee myös kolme ympäristökriisiä, jotka vaativat kiireellisiä toimia ja maailmanlaajuista huomiota: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen sekä ilman, maaperän ja veden pilaantuminen. Nämä ympäristökriisit aiheuttavat pitkällä aikavälillä pandemiaakin suuremman hätätilan.

Vuosien ajan tutkijat ovat varoittaneet, että ihmiskunta sotii luontoa vastaan ja aiheuttaa tuhoa maapallolle ja ekosysteemeille. Emme ole siltikään tehneet tarpeeksi nykyisten ja tulevien sukupolvien suojelemiseksi tai lajien joukkosukupuuton, vesien pilaantumisen ja ilman saastumisen estämiseksi.

Viime vuonna YK:n ympäristöohjelma Unep kertoi, että pandemian ­aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöjen laskusta huolimatta maailma on tällä vuosisadalla yhä yli kolmen asteen lämpenemisen tahdissa.

Tuore Partha Dasguptan kokoama raportti muistuttaa Unepin pitkään esillä pitämästä asiasta: luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, eikä bruttokansantuote ota huo­mioon luontopääoman kulumista. Luontopääoma on huvennut 40 prosenttia hieman yli kahdessa vuosikymmenessä, ja 90 prosenttia maailman ihmisistä hengittää saastunutta ilmaa.

Vastausten löytäminen tällaisiin musertaviin ongelmiin vie aikaa, mutta asiantuntijat ovat kehittäneet ratkaisuja. Muutoksiin on selvät taloudelliset perusteet, ja myös tarvittavat mekanismit ja instituutiot muutosten toteuttamiseksi ovat olemassa. Tekosyi­tä viivyttelyyn ei enää ole.

Tänä vuonna YK kokoaa hallitukset ja muut toimijat yhteen neuvottelemaan ilmastotoimista, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja maaperän pilaantumisen estämisestä. Vaikka pandemia on viivästyttänyt ­kokousvalmisteluja, se ei kelpaa syyksi toimettomuuteen. Maailman johtajien on osoitettava, että planeetan hätätila otetaan vakavasti ja sen korjaamiseksi ryhdytään toimiin.

Tuore Unepin raportti Making Peace with Nature kokoaa todennettua tietoa luonnon köyhtymisestä ja sen korjaustavoista. Sen avulla voidaan laatia suunnitelma kestävästä tulevaisuudesta, jolla varmistetaan planeetan ja sen asukkaiden hyvinvointi.

Ympäristön ja talouden ongelmat sekä sosiaaliset haasteet kietoutuvat yhteen. Niihin tuleekin vastata kokonaisuutena, yhtenäisesti. Esimerkiksi köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä ei onnistu, jos ilmastonmuutos ja ekosysteemien romahdus heikentävät elintarvike- ja vesihuoltoa maailman köyhimmissä maissa. Meidän täytyy muuttaa yhteiskuntiamme ja talouksiamme siten, että luonto, ilmasto ja terveys ovat päätöksenteon keskiössä. Silloin pankit ja sijoittajat lopettaisivat investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin. Hallitukset investoisivat miljardeja euroja ympäristöystävälliseen ­viljelyyn, puhtaaseen energiaan ja veteen. Ihmiset asettaisivat terveyden ja hyvinvoinnin kulutuksen edelle.

Edistysaskelista huolimatta ratkaisut eivät pysy ongelmien pahenemisen tahdissa. Pienet askeleet eivät enää riitä, täytyy ottaa iso harppaus.

Jo 126 valtiota on luvannut tavoitella nollapäästöjä. Kaikkien maiden on laadittava kunnianhimoiset kansalliset toimintaohjelmat ja panostettava niiden toteuttamiseen. Kehitysmaita on tuettava, jotta ne voivat selvitä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen järkevän käytön, päästöjen vähentämisen sekä myrkkyjen ja kemikaalien poistamisen luonnosta. Samalla ennenaikaiset kuolemat vähenevät ja luodaan uusia työpaikkoja.

Koronaviruspandemia on osoittanut, että ihmiskunnalla on uskomaton kyky innovoida ja vastata uusiin uhkiin tiedettä hyödyntäen. Ympäristö­kriisit muodostavat suuremman uhan kuin nyt eri puolille maailmaa levinnyt koronavirus. Tänä vuonna meidän on solmittava rauha luonnon kanssa – ja sen jälkeen meidän on varmistettava, että rauha säilyy.

Inger Andersen

Kirjoittaja on YK:n ympäristöohjelman (Unep) johtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide