Suomi voi tehdä enemmän Myanmarin demokratian hyväksi - Mielipide | HS.fi

Suomi voi tehdä enemmän Myanmarin demokratian hyväksi

Myanmar on Suomen tärkeimpiä kehitysyhteistyökumppaneita. Jatkossa tuki voitaisiin kohdistaa erityisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.

23.2. 2:00

Myanmarin sotilasvallankaappaus on tuomittu maailmalla laajasti. Suomen hallitus, kansalaisjärjestöt ja tutkijat ovat omissa kannanotoissaan vaatineet demokraattisesti valitun hallinnon palauttamista ja laittomasti pidätettyjen ihmisten vapauttamista.

Myanmarilaisten vastarinta on ollut ennenkuulumattoman laajapohjaista ja kekseliästä. Kansainvälinen tuki voi olla se ratkaiseva lisä, joka saa Myanmarin takaisin demokratisoitumisen tielle. Mitä sitten kansainvälinen yhteisö voi tehdä, jos Myanmarin pahamaineinen armeija ei kuuntele länsimaiden kannanottoja?

Sotilasjunttaan suoraan kohdistuvat taloudelliset ja henkilökohtaiset pakotteet ovat yksi keino. Muita ovat Myanmarin kanssa käytävä kauppa ja maalle annettava rahoitus.

Myanmarin armeija pyörittää mittavaa liiketoimintaa ja omistaa suoraan tai epäsuorasti vähintään 120 yritystä keskeisillä talouden sektoreilla. Armeija kontrolloi myös äärimmäisen tuottoisia korukivikaivoksia, joiden tuotteista osa tuodaan Eurooppaan.

Yli 200 myanmarilaista ja kansainvälistä järjestöä lähetti viime viikolla avoimen kirjeen kansainvälisille rahoituslaitoksille ja Myanmarin avunantajamaille. Kirjeessä vaaditaan välitöntä lahja-avun ja lainojen myöntämisen keskeyttämistä ja tuen tarkkaa uudelleenarviointia. Lisäksi kaikki lainat armeijaan kytköksissä oleville yrityksille on peruttava.

Tarpeellista humanitaarista tukea voidaan jatkaa. Kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki, tukevat hankkeita Myanmarissa yhteensä yli yhdeksän miljardin euron arvosta.

Kirjeen allekirjoittajat vaativat, että Myanmarin rahoittajat tuomitsevat vallankaappauksen selväsanaisesti ja ilmoittavat olevansa demokratian ja kansalaisten puolella. Tähän mennessä esimerkiksi Maailmanpankki on pitänyt Myanmarin tilannetta ”huolestuttavana”, mikä lähinnä kääntyy epäsuoraksi tueksi armeijan ihmisoikeusrikkomuksille.

Myanmarin rahoittajien pitäisi myös järjestää etäkonferenssi Myanmarin kansanedustajia edustavan komitean, kansalaisjärjestöjen edustajien ja vähemmistökansojen johtajien kanssa. Näin varmistettaisiin, että kansainvälisen rahoituksen jatkosta päätetään läpinäkyvästi, edustavasti ja osallistavasti.

Myös Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tehdä enemmän Myanmarin sotilasjohdon painostamiseksi. Jo Suomen ihmisoikeuksien johdonmukaisuusperiaate velvoittaa tähän. Suomi voisi aktiivisesti vaikuttaa kansainvälisten rahoituslaitosten päätöstentekoon sekä ajaa EU:ssa Myanmarin sotilasvaltaan kohdistuvia sanktioita ja ”Kaikkea paitsi aseita” -kauppasopimuksen keskeyttämistä.

Myanmar on Suomen tärkeimpiä kehitysyhteistyökumppaneita. Jatkossa tuki voitaisiin kohdistaa erityisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Suomalaisyritysten tulee puolestaan tarkistaa hankintaketjunsa ja varmistaa, ettei esimerkiksi tekstiiliteollisuuden tuontiin liity armeijaan kytköksissä olevia yrityksiä.

Timo Kuronen

ohjelmakoordinaattori, Siemenpuu-säätiö

Mira Käkönen

Kaakkois-Aasian resurssipolitiikan tutkija, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide