Koronaviruskriisi on korostanut vastuullisten työpaikkojen merkitystä kehittyvissä maissa - Mielipide | HS.fi

Koronaviruskriisi on korostanut vastuullisten työpaikkojen merkitystä kehittyvissä maissa

Koska kehittyvien maiden virallisista työpaikoista yhdeksän kymmenestä on yksityisellä sektorilla, kyse on ennen kaikkea siitä, onko yrityksillä varaa ja halua toimia vastuullisesti.

24.2. 2:00

Kun koronavirus uhkaa ajaa yrityksiä ja niiden työntekijöitä ahdinkoon Suomessa tai muissa rikkaissa maissa, apuun tulee usein valtio. Työpaikkojen turvaamiseksi tuetaan yrityksiä sekä niiden työntekijöitä ja asiakkaita. Valtio velkaantuu, mutta se on usein perusteltua ja siihen on varaa.

Kehittyvissä maissa valtiolla on yleensä paljon vähemmän varaa ja velanottokykyä. Toisin kuin meillä, yritys, jonka tulot romahtavat tai kulut kasvavat koronaviruksen vuoksi, ei tyypillisesti saa julkista tukea siihen, että se huolehtii työntekijöistään. Osassa maita sosiaaliturva on joko vähäistä tai sitä ei ole, joten työntekijät jäävät tyhjän päälle palkan tai muun toimeentulon päättyessä.

Tavallisen työntekijän on myös vaikeaa säästää pahan päivän varalle siellä, missä tuottavuus ja palkat ovat matalia ja palkalla eletään kädestä suuhun. Palkkojen nostaminen tasolle, joka riittää elämiseen, onkin ensiarvoisen tärkeää. Usein se on mahdollista vain, jos myös työn tuottavuus kohenee.

Koronavirustilanne on korostanut vastuullisten, hyvien työpaikkojen merkitystä. Koska kehittyvien maiden virallisista työpaikoista yhdeksän kymmenestä on yksityisellä sektorilla, kyse on ennen kaikkea siitä, onko yrityksillä ja niiden omistajilla ja rahoittajilla varaa ja halua toimia vastuullisesti.

Monet yritykset tekevät vaikeissa tilanteissa parhaansa. Ne ymmärtävät, että jos työtä ja palkkaa ei ole, työntekijän koko perheen toimeentulo ja ruoansaanti voi olla vaakalaudalla.

Vastuullisten yritysten ja kärsivällisten rahoittajien rooli korostuu myös pandemian hallinnassa ja työntekijöiden terveyden turvaamisessa, kun terveydenhoitojärjestelmän kantokyky on heikko tai jopa olematon. Hyvissä yrityksissä pidetään huolta työntekijöiden ja usein myös heidän perheidensä ja lähiyhteisöjen selviytymisestä: tarjotaan suojavälineitä, hygieniakoulutusta sekä terveyspalveluja sairastumisen sattuessa. Nämä ovat tyypillisesti myös niitä asioita, joita ammattiliitot ovat työantajilta penänneet sekä saavuttaneet tehokkaalla edunvalvonnalla.

Sosiaaliturvalla on tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä. Monet kehittyvät maat ovat toki jo saavuttaneet tai lähes saavuttaneet universaalin sosiaaliturvan, mutta käytännön toteutus vaihtelee.

Koronaviruskriisi onkin korostanut toimivan terveydenhuollon ja sosiaaliturvan merkitystä entisestään. Samaan aikaan se on myös toiminut tekosyynä viedä läpi päättäjien haluamia poliittisia muutoksia.

Useissa kehittyvissä maissa tilanne on mahdollistanut esimerkiksi työelämän oikeuksien heikentämisen tavalla, joka normaalitilanteessa ei ehkä olisi mahdollista. Useissa maissa työntekijöiden oloja parantavia uudistuksia on rahapulaan vedoten pantu jäihin, muutamissa jo saavutettuja etuja ja oikeuksia on heikennetty. Näyttää myös siltä, että koronaviruksen varjolla kavennetaan esimerkiksi poliittisen osallistumisen mahdollisuuksia enemmän kuin olisi tarpeellista.

Koronavirustilanne on tuonut entistäkin selvemmin esiin vastuullisten, hyvien työpaikkojen ja työelämän kehittämisen tärkeyden.

Siksi niiden tulisi olla myös Suomen tulevan Afrikka-strategian ytimessä.

Janne Ronkainen

toiminnanjohtaja, SASK

Jaakko Kangasniemi

toimitusjohtaja, Finnfund

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide