Haittapuita ei ole, metsän kaikkia puulajeja tarvitaan - Mielipide | HS.fi

Haittapuita ei ole, metsän kaikkia puulajeja tarvitaan

Yhden puulajin taimikoita ja metsiä ei tulisi sallia lainkaan.

1.3. 2:00

Metsäalan toimijat ottavat haparoivia askelia kohti kestävämpiä metsän hyödyntämistapoja. Kerron joitakin keinoja, joilla metsän hyvinvointia ja metsän hyödyntämistä voidaan parantaa kohti kestävämpää, metsien biodiversiteetin huomioivaa metsätaloutta.

Metsäammattilaiset puhuvat ”haittapuista”. Tällä tarkoitetaan suppeimmillaan sitä, että vain kuusi ja mänty, joskus myös koivu, ovat metsän ”oikeita” puita ja muut ovat haittapuita. Käsite johtaa siihen, että kaikki haittapuiksi kuvitellut puut perataan taimikon hoidoissa ja harvennuksissa pois. Näin toimien tehdään metsäkohteen biodiversiteetille suurta vahinkoa.

Kaikki puulajit ovat metsässä tarpeen. Toki kuusta, mäntyä ja koivua tulee olla enemmistö talousmetsäalueilla, mutta muitakin puulajeja tarvitaan metsän terveyden ja tasapainon kannalta. Ehdotan haittapuu-käsitteen hylkäämistä ensi askeleena kohti parempaa metsien biodiversiteettiä. Metsureita tulisi ohjeistaa tässä asiassa. Lisäksi ehdotan, että yhden puulajin taimikoita ja metsiä ei sallita lainkaan.

Avohakkuut ovat suurista ympäristötuhoistaan ja epätaloudellisuudestaan huolimatta edelleen suosituin metsän korjuutapa. Näin on, vaikka harsintaan perustuva metsän hyödyntäminen on tieteellisesti perusteltu metsänomistajille kannattavimmaksi metsänhoitotavaksi.

Avohakkuiden suurta tuhoa metsäluonnon biodiversiteetille tulee vähentää jättämällä hakkuualueelle koskemattomia, vähintään monen aarin suuruisia metsäalueita, kooltaan yhteensä vaikkapa vain viisi prosenttia koko alasta. Tämä säilyttää metsän elämän aineksia niin, että avohakkuualueen taimittuessa siihen saadaan kuin luonnostaan läheltä metsien eri eliölajeja. Tämä lisää luonnon monipuolisuutta ja taimikkojen terveyttä.

Nykyaikaisissa metsissä, joita on käsitelty vaikkapa ”haittapuiden” poistamisella, on linnuille ja muille kolopesijöille hyvin vähän pesimiseen sopivia koloja. Asiaa voisi korjata siten, että maanomistajat hyväksyisivät linnunpönttöjen laittamisen alueelleen ja ilmoittaisivat asiasta esimerkiksi yhteisellä ilmoituksella sanomalehdissä, kylien ilmoitustauluilla, sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa metsänhoitoyhdistysten kautta.

Pöntöttämisestä on hyötyä paitsi luonnolle myös taimikoille. Pöntössä asuva pöllöpoikue hävittää vuoden aikana taimikosta satoja, jopa yli tuhat myyrää ja hiirtä taimia nakertamasta.

Metsänhoidon tavat muuttuvat hitaasti kestävämpään suuntaan. Muutoksen hidasteena ovat vanhat metsänhoidon käsitteet ja periaatteet.

Ehdotan metsätöitä tekeville ihmisille pakollista kestävän metsätalouden preppauskurssia vähintään kymmenen vuoden välein. Alkuun päästääksemme metsätöitä tekevien tulisi käydä kurssi seuraavan kahden vuoden sisällä. Kurssien vetäjiksi tulee valita henkilöitä, jotka ovat todistettavasti sisäistäneet kestävän metsätalouden periaatteet ja käytännön toimet.

Ilkka Korhonen

tekniikan tohtori, Leppävirta

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide