Rokotteet eivät saa olla niukkuushyödyke - Mielipide | HS.fi

Rokotteet eivät saa olla niukkuushyödyke

Valtioiden rokotetuotannon alasajon takia meillä on nykyään häkellyttävän vähän sellaista ylimääräistä kapasiteettia, joka voidaan tarvittaessa nopeasti valjastaa uusien rokotteiden tuotantoon.

3.3. 2:00

Melkein puolet kaikista maailman rokotteista on ajoittain tuotettu vain muutaman hehtaarin suuruisella alueella Poonassa, Intiassa. Koko Manjarin bioteknologiapuisto on noin 15 hehtaarin laajuinen, miljardisosa planeettamme maapinta-alasta. Rokotteiden tuotanto vie siitäkin vain osan.

Serum Institute pystyy edelleen tuottamaan kolme miljardia rokoteannosta vuodessa. Yhtiön edustajat kertoivat minulle noin viisitoista vuotta sitten, että he voisivat pienellä viiveellä valmistaa rokotteita vaikka kaikille maailman ihmisille.

Jos yksi pieni bioteknologiapuisto Intiassa pystyy tällaiseen, miksi kaikki maailman maat yhdessä eivät nyt kykene tuottamaan nopeasti tarvittavaa määrää koronavirusrokotteita?

Yhdeksänkymmentäluvulta alkaen on pyritty rajoittamaan valtioiden roolia tuotannollisessa toiminnassa. Lähes kaikki valtiot ovat lopettaneet myös oman rokotteiden kehittelynsä ja tuotantonsa.

Suomessakin kansanterveyslaboratorion rokotetuotanto ajettiin alas.

Tämä oli suuri erehdys. Valtiot olisivat voineet jatkaa uusien rokotteiden kehittämistä ja levittämistä myös silloin, kun se on tappiollista. Jos niiden rokotetuotantoa ei olisi lopetettu, meillä olisi ehkä ollut pientä viimeistelyä vaille valmis koronavirusrokote jo pandemian alkaessa. Ebolaviruksia vastaan olisi ehkä rokotettu satojentuhansien asemasta satoja miljoonia ihmisiä.

Laki velvoittaa yhtiöt tavoittelemaan voittoa. Ne voivat aloittaa korona- tai ebolavirusrokotteiden kehittelyn täydellä teholla vasta, kun meillä on pandemia. Silloin vahinko on jo tapahtunut.

Koska valtiot eivät saa vääristää kilpailua, hallitus ei myöskään ole voinut tukea suomalaisten professorien kehittämän koronavirusrokotteen tuomista markkinoille. Huolimatta siitä, että suomalainen rokote näyttäisi eläinkokeiden perusteella suojaavan tartunnoilta nykyisiä rokotteita tehokkaammin.

Niin kauan kuin rokotteet eivät estä tartuntoja vaan ainoastaan lieventävät taudin oireita, virus ei katoa minnekään vaan jää elämään kanssamme ja kehittää uusia muunnoksia.

Valtioiden rokotetuotannon alasajon takia meillä on nykyään häkellyttävän vähän sellaista ylimääräistä kapasiteettia, joka voidaan tarvittaessa nopeasti valjastaa uusien rokotteiden tuotantoon. Valtioiden olisi niin ikään ollut helpompi aloittaa tarvittavien uusien tuotantolinjojen rakentaminen heti kun selvisi, että niitä tarvitaan, jo ennen kuin itse rokotteet olivat olemassa.

Jos kilpailulainsäädäntöä sovelletaan liian jäykästi vääriin asioihin, kaikki kärsivät. Myös kaikki yritykset, suurimmista pienimpiin.

Entä miksi Euroopan unioni on käytännössä kieltänyt jäsenmaitaan tekemästä täydentäviä hankintoja ja määritellyt sellaiset lähes rikolliseksi toiminnaksi?

Eikö olisi parempi nähdä kaikki kolmesataa rokoteprojektia mahdollisina voimavaroina, jotka auttavat meitä sodassa armotonta vihollista vastaan? Eikö hallituksia pitäisi päinvastoin kannustaa yhteisiä ponnistuksia täydentäviin hankkeisiin?

Risto Isomäki

kirjailija, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide