Väärinkäsitys maalämmöstä uusiutuvana energiana on yleinen - Mielipide | HS.fi

Väärinkäsitys maalämmöstä uusiutuvana energiana on yleinen

Lämpöenergiaa kaivoista riittää kaupunkialueen kerrostalotontilla noin 50 vuotta.

4.3. 2:00

Taloyhtiöiden energiaratkaisuissa moni osakas haluaisi siirtyä ympäristöystävälliseen lämmöntuotantotapaan. Maalämpö on saanut kasvavaa kannatusta esimerkiksi Espoon kerrostaloalueilla, koska maalämpö on ymmärretään uusiutuvaksi ja kestäväksi tavaksi hoitaa lämmöntarve.

Maalämpö on yleisesti määritelty uusiutuvaksi (EU:n direktiivi 2009/28/EY). Tulisi toki voida luottaa siihen, että se siksi myös täyttää järkeenkäyvästi uusiutuvuuden ja kestävyyden ajatuksen. Myös perusteet uusiutuvuudelle ja kestävyydelle tulisi voida löytää helposti.

Geologisen tutkimuskeskuksen Helsingin kaupungille tekemä raportti (2019) valaisee tavanomaisten, 150–300 metriä syvien lämpökaivojen ja kallion fysiikkaa. Lämpöenergiaa kaivoista riittää sen mukaan kaupunkialueen kerrostalotontilla noin 50 vuotta. Jo tällöin on jäähdytetty useimmiten naapuritalon alla olevaa tonttiakin.

Sen jälkeen tarvitaan satoja vuosia, jotta tontilta taas saataisiin ”uusiutuvaa” maalämpöenergiaa kyseisen syvyisillä kaivoilla ja tätä pidempi aika jäähdytetyn kallioperän palautumiseen alkuperäiseen tilaansa.

Lämmön varastointi kaivojen avulla kesäkaudella voi jonkin verran pidentää hyödynnettävyysaikaa, mutta se ei tee maalämpöä uusiutuvaksi. Kallioperän jäähdytys herättää sekin kysymyksiä, jotka tulisi selventää.

Maalämpö kyllä tuottaa vähähiilistä energiaa, ja ilmaston kannalta tuo 50 vuotta voi olla tärkeä ajanjakso. On myös mahdollista, että 50 vuoden jälkeen on käytössä uusia hyviä ratkaisuja. Kiinteistössä ja varsinkin sen tontilla kun on tarkoitus asua satoja vuosia.

Maalämmön rajallisuus tiedetään Suomessa hyvin, mutta miksi sitä ei ole kerrottu riittävän selvästi? Väärinkäsitys maalämmön kestävyydestä on yleinen, ja tämän pohjalta moni taloyhtiö on tehnyt päätökset virheellisin perustein kuvitellen valinneensa uusiutuvan lämmön kiinteistöönsä. Maalämpö voi olla hyvä ratkaisu tärkeinä lähivuosikymmeninä, mutta päätökset tulee voida tehdä oikeiden tietojen pohjalta.

Riitta Korhonen

tekniikan tohtori, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide