Millainen olisi uutismedia, joka keskittyisi lähtökohtaisesti myönteisiin sisältöihin? - Mielipide | HS.fi

Millainen olisi uutismedia, joka keskittyisi lähtökohtaisesti myönteisiin sisältöihin?

Tarkastelisimme meitä ympäröivää yhteiskuntaa ja koko maailmaa omahyväisen passiivisesti ruusunpunaisten silmälasien läpi.

7.3. 2:00

Saska Saarikoski pohti kolumnissaan (HS 4.3.) median liiallista kielteisyyttä ja sen vaikutuksia maailman­kuvaamme. On helppo yhtyä siihen, että ihmiskunnassa terve itsekritiikki on yhtä harvinaista kuin ovat pyyteettömät ja ansaitut kiitoksetkin. Mutta professionaalisen journalismin kriittisyyttä ja sen arvoa voi tarkastella myös seuraavasta, useita vuosikymmeniä kattavan elämäntyöni tarjoamasta näkökulmasta.

Aloitin työurani viestintäalalla mediatutkijana 1980-luvulla. Selvitin tutkimuksissani muiden muuttujien rinnalla systemaattisesti lehtikirjoitusten tai muiden sisältöjen asennoitumisen pääaiheeseensa. Eräs silloisista toimeksiantajistani halusi nimenomaan selvittää, kuinka kielteisesti Helsingin seudulla ilmestyneet päivälehdet suhtautuivat sen monialaiseen toimintaan. Ennakko-oletus oli, että asenne oli poikkeuksellisen kielteinen.

Selvitykseni kuitenkin osoitti, ettei kielteisiksi luokiteltujen sisältöjen määrä ollut muutamassa vuodessa lisääntynyt vaan säilynyt ennallaan. Itse asiassa koko jakauma neutraaleihin, myönteisiin ja kielteisiin sisältöihin vaikutti hyvin vakaalta.

Myös monet vuosituhannen molemmin puolin ohjauksessani laaditut sisällönanalyysit antoivat samantapaisia tuloksia, vaikka toimeksiantaja, tarkastellut mediasisällöt ja osittain myös mediat olivat vaihtuneet: suomalaiset joukkoviestimet tuottivat ensi sijassa neutraaleja sisältöjä ja ilmaisivat selvästi enemmän kielteisiä kuin myönteisiä arvioita kohteistaan.

En noihin aikoihin ollut enkä edelleenkään ole huolissani median kriittisyydestä tai negatiivisuudesta sinänsä. Maassamme professionaalisesti tuotetut ja toimitetut joukkoviestimet ovat 1800-luvulta lähtien valottaneet yhteiskunnan epäkohtia eri näkökulmista ja tuoneet ne yhä laajempien lukijakuntien tai muiden yleisöjen tietoisuuteen ja keskusteltaviksi. Vastuullinen journalismi on sitoutunut luotaamaan ja tekemään seuraajiensa toimintaympäristöä näkyväksi mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tukemaan heidän orientoitumistaan siinä. Se kuuluu vastuullisen journalismin perustehtäviin ja etiikkaan kaikissa demokraattisissa, yhteiseen hyvään ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivissä yhteiskunnissa.

Jos kehittelisimme kokeeksi uutis- ja ajankohtaismedian, joka olisi laadittu professionaalisen journalismin keinoin mutta keskittyisi lähtökohtaisesti huomattavasti enemmän myönteisiin kuin kielteisiin sisältöihin ja arvioihin, millainen olisi lopputulos? Oletettavasti jokin lajin hybridi (suomeksi risteymä tai sekoitus), jossa yhteiskunnan eri toimijoiden harjoittaman vaikuttamisviestinnän ja markkinoinnin kritiikitön toisto yhdistyisi naisten- ja harrastelehtien käyttämiin viestinnän tehokeinoihin. Tarkastelisimme meitä ympäröivää yhteiskuntaa ja koko maailmaa omahyväisen passiivisesti ruusunpunaisten silmälasien läpi. Havaitsemamme ongelmat ja kärsimyksen tukahduttaisimme kieltämällä niiden olemassaolon – millä tahansa tarjolla olevalla tai tyrkytetyllä keinolla.

Olemmeko sittenkään tästä visiosta enää kovin kaukana?

Anne Nikula

valtiotieteiden maisteri, viestinnän asiantuntija

Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide