Naisen osa vahvistuu monin tavoin - Mielipide | HS.fi

Naisen osa vahvistuu monin tavoin

Kun tasa-arvoon kiinnitetään enemmän huomiota kodeissa, työelämässä ja johtotehtävissä, koko yhteiskunta voi paremmin.

8.3. 2:00

Jo vuoden kestänyt koronaviruspandemia on vaatinut raskaita uhrauksia. Liian moni on menehtynyt, ja liian monet ovat menettäneet läheisiään. Ihmiset ovat tehneet kaikkensa selviytyäkseen fyysisistä, psyykkisistä ja taloudellisista haasteista.

Pandemian yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin. Pandemia on kurittanut suhteettoman paljon naisvaltaisia aloja. Naiset tekevät miehiä todennäköisemmin epävirallista työtä, joka ei kuulu valtion tukiohjelmien piiriin. Monet naiset joutuvat nyt myös tasapainoilemaan omien uravaatimustensa ja lasten tai isovanhempien hoidon kanssa.

Tällainen kehitys voi taannuttaa sukupuolten tasa-arvoa, jonka eteen on tehty lujasti töitä. Tämä on estettävä.

Pandemiasta voi seurata myös jotain hyvää. Koko elämää uhkaavat kriisit ravistelevat elämäntapaamme ja saavat meidät tarkastelemaan uudelleen arvojamme. Pandemia on havahduttanut meidät näkemään yhteiskuntamme suuret heikkoudet ja pakottanut meidät toimimaan toisin. Juuri tässä piilee muutoksen mahdollisuus.

Kodeista on tullut elämämme keskipisteitä pandemiarajoitusten aikana. Pandemia on tuonut selvästi esiin, miten epäsuhtaisesti palkaton työ jakautuu naisten ja miesten kesken. Se on kuitenkin myös osoittanut, että taakkaa voi jakaa. Kun äidit ovat tehneet tärkeää työtä kodin ulkopuolella, joissakin perheissä vastuun kodista ovat ottaneet etätyötä tai lyhennettyä työaikaa tekevät isät.

Totutuista kaavoista poikkeaminen antaa ajan mittaan naisille mahdollisuuden tavoitella haaveitaan kodin ulkopuolella – töissä tai yhteiskunta­elämässä. Sukupuolten välistä palkkakuilua voitaisiin kaventaa merkittävästi, jos yhä useampi nainen osallistuisi työelämään ja tätä tuettaisiin riittävällä julkisella päivähoidolla sekä naisten ja miesten joustavilla työaikajärjestelyillä. EU:n naisten tuntipalkka on keskimäärin 14,1 prosenttia pienempi kuin miesten. Kun lapset kasvavat kodissa, jossa kotityöt jaetaan tasapuolisesti, he saavat tasa-arvoisemman kuvan perheen eri rooleista.

Työelämässä pandemia on muistuttanut, kuinka tärkeissä ammateissa naiset työskentelevät. Kolme neljäsosaa euroalueen 18 miljoonasta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijästä on naisia. Suhde on samankaltainen opetusalalla. Molemmat alat ovat olleet erittäin tärkeitä pandemian aikana. Näiden ammattien todellinen arvo yhteiskunnalle on nyt ymmärretty. Aloilla työskentelevien tulisi saada ansaitsemansa arvostus ja palkka.

Toisaalta tieteen ja tekniikan aloille tarvitaan lisää naisia. Niillä maksetaan parempaa palkkaa, ja naisten osuuden kasvaminen auttaa kaventamaan sukupuolten palkkaeroja. Tiede ja tekniikka ovat myös innovaatioiden etulinjassa ja luovat pohjaa digitaalisemmalle ja ympäristön kannalta kestävämmälle taloudelle.

Meidän tulisikin pyrkiä irti luutuneista uravalinnoista ja kannustaa naisia ja tyttöjä hakeutumaan aloille, joilla heitä on perinteisesti ollut vähemmän. Euroopan keskuspankissa (EKP) käynnistyvän Naiset taloustieteessä -apurahan hakukierros yrittää tuoda taloustieteen pariin enemmän naisia.

Johtotehtävissä pandemia on osoittanut, miten tärkeitä naisjohtajat ovat varsinkin kriisiaikoina. Pandemian aikana tehdyn tutkimuksen mukaan naisjohtajien alaiset pitävät naisia miehiä tehokkaampina johtajina. Naispuolisten johtajien ja heidän alaistensa vuorovaikutus toimi paremmin.

Silti vain 18,5 prosenttia EU-maiden hallitusten johtajista on naisia. Vaikka naisia on yli puolet (51 prosenttia) EU:n väestöstä, kansallisten parlamenttien jäsenistä naisia on vain kolmannes. Nyt euroalueella yhdenkään maan hallitus ei ole nimittänyt keskuspankin pääjohtajaksi naista.

Naisia ei liiemmälti ole yritysten hallituksissa, ja Euroopan suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajistakin vain 7,5 prosenttia on naisia.

EKP:ssä naisten osuus ylemmän tason johtajista yli kaksinkertaistui vuosina 2013–2019. Tavoitteenamme on kasvattaa osuutta edelleen 40 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

Nyt on aika haastaa perinteinen johtajakuva ja lisätä johtokuntien, parlamenttien ja hallitusten monimuotoisuutta. Kun työt jaetaan kotona tasapuolisemmin ja naisille aukeaa uusia urapolkuja, he saavat vahvemman jalansijan yhteiskunnassa ja politiikassa. Näin toimien selviämme pandemiasta vahvempina, tasa-arvoisempina ja kestävämpänä yhteiskuntana.

Christine Lagarde

Kirjoittaja on Euroopan keskuspankin pääjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide