Venäjä ymmärtää selkokieltä - Mielipide | HS.fi

Venäjä ymmärtää selkokieltä

Suomen viesti itään ei voi vaihdella tilanteen mukaan, eikä Suomen paikka länsimaana saa koskaan olla epäselvä.

9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 6:50

Kun Suomi katsoo itään jonkin sadan vuoden kuluttua, on siellä todennäköisesti yhä Venäjä tai vastaava valtio. Jos hyvin käy, Suomi on yhä paikallaan ja kiistelee siitä, miten itäiseen naapuriin tulee suhtautua. Ainakin nykyhetkestä päätellen selkeys ja johdonmukaisuus ovat hyvä resepti suhteissa Venäjään myös jatkossa.

Kevättalvi on ollut sekoitus vanhaa ja uutta idästä. Venäjän tarjous toimittaa Suomeen koronavirusrokotetta on kiinnostava mutta ei muuta kokonaiskuvaa.

Harvoin on kuultu niin tylyjä äänenpainoja Kremlistä kuin ne, joilla Venäjä on viime kuukausina vastannut läntisille arvostelijoilleen. Presidentti Vladimir Putin ja hänen ympärilleen kerääntyneet valtapiirit ovat keskittyneet turvaamaan asemansa ja rikkautensa keinoja kaihtamatta ja samalla vaatineet tulla kohdelluiksi kunnioittavasti suurvaltana.

Meno on kuin Neuvostoliitossa aikoinaan, mutta yhdellä tärkeällä erolla. Nyt venäläiset itse arvostelevat rankasti johtajiaan ja vaativat demokratiaa. Tyytymättömyys ei johdu koronaviruksesta eikä ole ohi pandemian myötä. Menneinä vuosina tyytymättömät venäläiset olivat hiljaa tai hurrasivat kuorossa, kun käskettiin.

Kremlissä voi olla käynnissä kiireinen miettiminen: Mitä on edessä? Miten säilyttää se, mikä on tullut varastettua? Yksi yritys sen säilyttämiseksi lienee jatkaa samalla tavalla kuin tähän asti. Tärkeimmät vastustajat myrkytetään ja vangitaan. Ei ole väliä kuka uskoo, kunhan kaikki pelkäävät.

Sillä, miten Suomi reagoi esimerkiksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkyttämiseen ja vangitsemiseen, ei ehkä ole välittömästi suurta merkitystä Venäjällä, mutta sillä on merkitys Suomessa. Sillä on myös merkitys maaryhmälle, johon Suomi kuuluu: Euroopan unionille.

Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut avoimen demokratian sääntöihin ja edistää niitä myös ulkosuhteissaan. Kaikki unionin jäsenmaat eivät selviä sitoumuksestaan hyvin, mutta Suomi kuuluu siihen joukkoon, joka selviää. Tämä on tärkeää EU-maiden esiintyessä maailmalla yksin ja yhdessä. Tämä on tärkeää myös siksi, että Suomi on Pohjoismaa.

Voi olla, että Suomi on niitä maita, joita Venäjä käyttää testatakseen reaktioita käytökseensä. Vastauksen pitää olla selvä. Suomi ei voi olla heikko kohta, jota myöten Venäjä rakentaa asemaansa. Venäjä ei voi myöskään odottaa, että Suomi sulkee silmänsä naapurin poliittiselta suunnalta. Kanssakäyminen rajan yli on tehnyt selväksi, että venäläiset arvostavat demokratiaa. Se ansaitsee Suomen ja EU:n tuen. Valtiona Venäjä on kuitenkin oman määritelmänsä mukaan suurvalta. Sen ydinaseet yltävät koko Eurooppaan ja Amerikkaan, muusta maailmasta puhumattakaan. Nyky-Venäjä myös muistuttaa siitä säännöllisesti.

Ennen ensimmäistä puheluaan Putinin kanssa Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden sopi Venäjän kanssa strategisia aseita rajoittavan Uusi Start -sopimuksen jatkosta viidellä vuodella. Se pelasti sopimusjärjestelmän tuholta ja oli hyvä uutinen erityisesti Euroopalle. Se korosti myös, miten Suomen, muun Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteet Venäjän kanssa etenevät kahdella raiteella. Yksi raide ovat tavanomaiset suhteet, joihin mahtuu kaikki tulleista päätyen hyvällä onnella demokratiaan. Toinen raide on turvallisuuspolitiikka, joka tarkoittaa myös aseita.

Yhdysvallat on selvästi valmis elämään sen kanssa, että se saavuttaa Venäjän kanssa vain perussopimuksen ydinaseista. Samalla se taas korostaa läheistä turvallisuussuhdettaan Länsi-Eurooppaan, joka tarkoittaa erityisesti Natoa.

Suomelle ja Ruotsille tämä vaikuttaa kelvolliselta tavalta edetä. Maat eivät ole Naton jäseniä mutta ne ovat mukana Naton ja Yhdysvaltain turvallisuus­yhteistyössä ja voivat hakea halutessaan Naton jäsenyyttä.

On hyvä, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) muistutti venäläistä virkaveljeään tästä Nato-optiosta Pietarissa helmikuun puolivälissä. Venäjä voi keskittyä siihen, mitä Suomi sanoo valtiona ja EU:n jäsenenä.

Venäjälle pitää puhua selkokieltä, koska sitä sekin ymmärtää. Selkokielinen viesti on, että Venäjä rikkoo sekä kansallisia että kansainvälisiä velvoitteitaan. Jos Venäjä tukkii asioiden edistämisen yhdellä raiteella, korostuu kansallinen turvallisuus Suomessa.

Kirjoittaja on turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut vapaa toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide