Kun epidemia on pallonlaajuinen, rokotusjononkin tulisi olla - Mielipide | HS.fi

Kun epidemia on pallonlaajuinen, rokotusjononkin tulisi olla

On tärkeää, että rokotusjärjestyksestä päätetään tiede edellä. Mutta miksi katseemme sitä miettiessä pysähtyy valtioiden rajoille?

11.3. 2:00

Lohdutan itseäni ajattelemalla Jonas Salkia. Siis poliorokotteen keksijää, joka julisti keksintönsä kuuluvan ihmisille, kun eihän aurinkoakaan voi patentoida.

Nytkin meillä on maapallon kokoinen kriisi, mutta tuskin lainkaan ihmiskunnan kokoista keskustelua. Se pelottaa minua. Enkä ajattele lääkeyhtiöiden ansaintalogiikkaa vaan selviytymistämme.

Jos rokotteiden saatavuudessa ei tapahdu äkkikäännettä parempaan, ennustan tapamme puhua muuttuvan yhä myrkyllisemmäksi, alhaiseksi ja itsekkääksi.

Kun rokotteita on vähän, demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää puhua asiasta ääneen. Siis siitä, että perustuuhan päätetty rokotusjärjestys tieteeseen, järkeen ja oikeudenmukaisuuteen.

Kaipa siis se keskustelukin on tarpeen, että mikä ihmisryhmä on tärkeämpi toista. Että pitääkö rokottaa ensin synnytyssairaalan vai tapaturma-aseman työntekijät. Tai tuleeko opettaja vai poliisi ensin.

Samaan aikaan ainakin verkossa kytee jo se mustempi keskustelu. Se, missä listataan ne loput ihmisryhmät, joista ei ole väliksi ollenkaan. Ne, jotka joutaakin uhrata. Tai vähintään panna järjestyksessä myöhemmäksi kuin *lisää tähän oma nimi*.

Kuulun itse rokotusjärjestyksessä perustellusti kohtaan ”ne kaikki loput”.

Kuten kaikki, olen kyllästynyt ja väsynyt. Haluan vapauteen. Haluan, että Suomi hoitaa rokotusten jakelun niin tehokkaasti ja nopeasti kuin suinkin voi.

Niin että minun tekisi mieli huutaa myös, että hei Suomi, osta meille perusterveille aikuisillekin rokote hinnalla millä hyvänsä, heti, mikset etuillut jo.

En huuda. Kun epidemia on pallonlaajuinen, rokotusjononkin tulisi olla.

Se ei ole – rahalla saa etuilla. Mutta voisimmeko edes olla ihannoimatta ja ylistämättä niitä maita, jotka ovat pitäneet omista eduistaan kärkkäimmin huolta? Se voi olla fiksua, mutta eettistä se ei ole.

Mitä pitempään virus saa mellastaa pallon jollain kolkalla, sitä enemmän kasvaa vaarallisten virusmuunnosten todennäköisyys. Kaivattu ”normaali” ennen epidemiaa oli maailma, jossa ihmiset ja tavarat liikkuivat vilkkaasti. Miten nyt siis kunkin maan kannattaisi pitää huoli vain omistaan?

Jos emme osaa vaihtaa edes näin tärkeissä asioissa mittakaavaa ihmiskunnan kokoiseksi, me olemme yhtä kelvottomasti valmistautuneita kaikkiin katastrofeihin. Seuraavaan pandemiaan, lajikatoon, ilmastonmuutokseen.

Kirjoittaja on HS:n kaupunkitoimituksen toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide