Suomen teiden turvallisuudessa on parannettavaa - Mielipide | HS.fi

Suomen teiden turvallisuudessa on parannettavaa

12.3. 2:00

Keskisuomalainen kirjoittaa, että tiistain liikenneonnettomuuksien suma oli poikkeuksellinen, mutta suomalainen tieliikenne on vaarallista pohjoismaisittain verrattuna.

”Ruotsissa kuoli viime vuonna liikenteessä alle kaksisataa ihmistä. Suomessa kuoli ennakkotietojen mukaan 220 ihmistä. Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä ja Ruotsissa 10,2 miljoonaa. Suomessa liikenne on kuolleiden määrällä mitattuna siis kaksi kertaa vaarallisempaa kuin Ruotsissa.”

”Miksi Suomessa kuolee niin paljon ihmisiä liikenteessä?”

”Ensiksi tietenkin tärkeää on ihmisten liikennekäyttäytyminen. Sääntöjen noudattaminen ja turvallinen liikkumistapa vähentää onnettomuuksia. Toisena ovat autot ja liikkumisvälineet. Mitä paremmat turvavarusteet autoissa on, sitä vähemmän kuolemaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu. Uudet autot ovat turvallisempia kuin vanhat. Kolmas asia ovat tiet ja liikenneväylät. Teiden kunto vaikuttaa mutta etenkin teiden turvallisuusominaisuudet. Keskikaiteelliset tiet ovat turvallisempia kuin normaalit maantiet. Samoin risteysten ja liittymien turvallisuus on oleellista.”

”Suomessa liikenneturvallisuus on muihin Pohjoismaihin nähden heikompaa etenkin kahden jälkimmäisen syyn takia. Liikenteessä on liian vanhoja autoja ja tiestömme on turvaominaisuuksiltaan heikkoa.”

”Teitä ei tulisi nähdä vain liikkumisväylinä – niiden parantaminen pitäisi yhteiskunnassa nähdä erityisesti turvallisuusprojektina.”

”Tieliikenne väheni viime vuonna 9,5 prosenttia, koska korona vähensi liikkumista. Silti liikennekuolemat lisääntyivät 211:sta 220:een.”

”Suomen pitäisi pystyä ainakin puolittamaan liikennekuolemat.”

Karjalaisen mukaan on käsittämätöntä, että kun teiden korjauksiin ja kunnossapitoon tarvittaisiin roimasti lisää rahaa, määrärahoja päinvastoin leikataan.

”Ely-keskuksen ensi kesän ohjelma (Karjalainen, 10.3.) tiepäällystyksiin ja siltatyömaihin on valtava pettymys Pohjois-Karjalalle ja Savollekin. Tiekorjausrahat vähenevät ely-keskuksen alueella peräti neljänneksellä eli 10 miljoonalla eurolla.”

”Suuri osa maakuntien tieverkosta alkaa olla elinkaarensa ehtoopäässä. EU:ta on turha huutaa apuun. EU:lta voi saada rahoitusta tiestön uusrakentamiseen, ei juuri muuhun. Korjaukset ja kunnossapito on tehtävä kansallisilla päätöksillä ja rahoilla.”

”Kevät tulee ja alkaa kelirikkokausi. Viime vuosina kelirikko on runnellut reikiä ja railoja yhä suuremmille ja vilkkaasti liikennöidyille teille. Rahaa ei ole kuitenkaan riittänyt vaurioiden nopeaan ja riittävään korjaamiseen edes keväällä. Niinpä tiet ovat risaisia ja jopa vaarallisia kesät talvet.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide