Kevytyrittäjyys nousee tasaisesti esille erilaisissa keskusteluissa. Etenkin nyt poikkeuksellisina aikoina itsenäisten yrittäjien sosiaaliturva puhuttaa. Siitä on käyty kiivasta keskustelua muun muassa yrittäjänaisten Facebook-ryhmässä.
Jo ennen koronavirusepidemiaa on ollut selvää, että työn tekeminen ja yrittäjyys ovat muuttuneet, mutta niitä koskevat lait ja säädökset eivät ole pysyneet perässä.
Yrittäjyyden kautta tullut tienesti on Suomessa erityisen monimutkainen asia, kun eri viranomaiset katsovat asiaa erilaisten lasien takaa.
Huolta aiheuttaa esimerkiksi se, miten itsenäinen yrittäjä tulee toimeen vaikeampina aikoina ja poikkeustilanteissa. Millaisia tukia yrittäjä voi saada ja milloin? Mikä on itsenäisen yrittäjän asema, kun kyseessä ovat sosiaaliturva ja eläkkeet?
Välillä jopa viranomaiset antavat keskenään ristiriitaista tietoa näistä asioista. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja rakentaa edelleen vahvasti sitä mielikuvaa, että yrittäminen Suomessa ei kannata.
Yrittäjän sosiaaliturva ei ole vielä taipunut tarpeeksi vastaamaan muuttunutta työelämää. Sen sijaan, että ihmiset nähdään vain joko palkansaajina tai yrittäjinä, oma tienesti ja työn tekeminen tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, joka voi koostua monista eri puroista.
Suomessa yrittäjyyttä käsitellään isojen yritysten kautta. Lait ja säännöt tehdään sen mukaan. Itsenäisten yrittäjien – kevytyrittäjien, freelancerien ja itsensä työllistäjien – määrä kasvaa huimaa vauhtia koko ajan. Tämä ryhmä pitäisi huomioida paremmin yhteiskunnassa. Suomessa yrittäjät ovat pääasiassa pienyrittäjiä ja kevytyrittäjiä.
Viime kevään jälkeen jaetuista koronatuista valtaosa meni sellaisille yrityksille, jotka osasivat hakea niitä heti ensimmäisenä päivänä. Monet tuet myös vaativat sen, että yritys on työnantajarekisterissä. Tällä karsittiin pois monet yksinyrittäjät ja kevytyrittäjät. Ei liene ihme, että Suomessa on pieniä ja isoja yrityksiä mutta ei keskikokoisia.
Yhteiskuntamme on rakennettu suuryritysten ehdoilla, jolloin kasvaminen pienestä yrityksestä suureksi on todella haastavaa. Yrittäjähenkisiä ihmisiä Suomessa kyllä on. Kun ei ole keskikokoisia yrityksiä, ei myöskään synny lisää isoja yrityksiä.
Suomessa puhutaan liian vähän niistä yrittäjistä, jotka elättävät itsensä ja perheensä omalla työllään. Valokeilaan tulisi nostaa ne ihmiset, jotka pitävät Suomen pyörimässä ihan joka päivä: ne itsenäiset yrittäjät, joita Suomen kaikista yrittäjistä on yli puolet. Mistä saadaan tulevaisuuden yrittäjät, jos näitä yrittämisen muotoja ei tueta? Aina kannattaa yrittää, vaikeinakin aikoina.
Jenna Heino
päätoimittaja
Leena Honkajuuri
viestintäpäällikkö, Ukko.fi
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.